Wikipedia

Ero sivun ”Fennomania” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p -toimesta, kh
yritys korjata lähdeviite "Vasenius"
 
(32 välissä olevaa versiota 22 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1:
'''Fennomania''' eli '''suomalaisuusliike''' oli [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen autonomian ajan]] alkupuolelle ajoittuva [[Suomalainen nationalismi|suomalaiskansallinen]] liike. Liike taisteli suomen kielen aseman parantamisen puolesta ja pyrki osoittamaan [[Kansallisromantiikka|kansallisromantiikan]] perusteella Suomen kansakunnaksi, jonka kielenä olisi [[suomen kieli|suomi]]. Fennomaniasta on käytetty myös nimityksiä ''suomenmielisyys'' ja ''suomenkiihko''.<ref name=Otava/><ref name="Sanakirja">{{Kirjaviite | Tekijä = Wiberg, Matti | Nimeke = Politiikan sanakirja | Sivu = 15, 109, 223 | Selite = Toimittanut Kalevi Koukkunen | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Siltala | Vuosi = 2011 | Isbn = 978-952-234-048-1 }}</ref><ref>https://finto.fi/koko/fi/page/p15582</ref>
{{Ohjaa tänne|Aitosuomalainen||[[Aitosuomalainen (lehti)|Aitosuomalainen]] oli myös 1920-luvulla ilmestynyt lehti.}}
'''Fennomania''' oli suomalaisten [[Kansallinen herääminen|kansallisen heräämisen liike]], joka syntyi 1800-luvun alkupuolella ja vaikutti erityisesti saman vuosisadan jälkipuolella. Fennomaniaan sisältyi pyrkimys saattaa suomalaisuus ja [[suomen kieli]] hallitsevaan asemaan Suomessa. Myöhemmin fennomania on usein suomennettu '''suomalaisuusliikkeeksi''', mutta käsite ei ole vakiintunut. Vastareaktio, ruotsalaismielinen [[svekomania]], syntyi kun osa [[Suomenruotsalaiset|suomenruotsalaisista]] alkoi kokea vahvistuneen suomalaisuusliikkeen uhaksi identiteetilleen.
 
1870-luvulta lähtien poliittinen kiistely ja ajatustenvaihto kielelliseen enemmistöön kuuluvien fennomaanien ja [[Suomenruotsalaiset|suomenruotsalaista]] vähemmistöä edustavien [[svekomania|svekomaanien]] välillä aktivoitui. Fennomaanien ja svekomaanien välistä poliittista taistelua kutsutaan [[kielitaistelu]]ksi. Sitä käytiin erityisesti vuoden 1863 kieliasetuksen voimaantulon ja suomenkielisten oppikoulujen perustamisen ympärillä.<ref name="Sanakirja"/>
Sanaa fennomania on tiettävästi ensi kerran käyttänyt kirjeessään saksalainen historioitsija [[Christian Friedrich Rühs]] saksankielisessä kirjeessään [[C. C. Gjörwell (vanhempi)|C. C. Gjörwell]]ille.<ref>Otavan Iso tietosanakirja, osa 2, palsta 1320, Otava 1968</ref>▼
 
Itsenäistymisen jälkeen fennomaniaa seurasi [[aitosuomalaisuus|aitosuomalainen]] liike, joka halusi saada aikaan nopean ratkaisun Suomen kieli- ja kansallisuustaistelussa. Aitosuomalainen liike pyrki nostamaan suomalais-kansallista sivistystä sekä rakentamaan suomalaista kansallisvaltiota.<ref name="Sanakirja"/>
 
▲Sanaa fennomania on tiettävästi ensi kerran käyttänyt kirjeessään saksalainen historioitsija [[Friedrich Rühs|Christian Friedrich Rühs]] 1804 saksankielisessä kirjeessään [[C.Carl C.Christoffer Gjörwell (vanhempi)|C. C. Gjörwell]]ille.<ref name=Otava>Otavan Iso tietosanakirja, osa 2, palsta 1320, Otava 1968</ref>
Sana esiintyy myös vuonna 1810 ruotsalaisessa aikakauskirjassa ''[[Lyceum (lehti)|Lyceum]]''<ref name= tietosk>[https://runeberg.org/tieto/2/0551.html Fennomania,] Tietosanakirja. Osa 2, palsta 1022. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1910</ref><ref name="Vasenius">Valfrid Vasenius: [https://runeberg.org/vastop/1/0080.html Zacharias Topelius : hans lif och skaldegärning,] s. 74</ref>.
 
== Historia ==
=== 1700-luvun fennofilia ===
[[KuvaTiedosto:Henrik Gabriel Porthan.jpg|thumb|''[[Henrik Gabriel Porthan]]'' ([[Johan Erik Hedberg]])]]
1600-luvun lopulla tai 1700-luvun alussa alkoi orastaa fennofiliaksi kutsuttu suomalaisuusliike, jonka varhainen edustaja oli [[Daniel Juslenius]]. 1700-luvun jälkipuolella [[Turun akatemia]]n piirissä sitä edusti erityisesti [[Henrik Gabriel Porthan]]. Fennofiliassa yhdistyivät suomen kieleen ja suomalaiseen kansanperinteeseen kohdistuva tieteellinen kiinnostus sekä halu kehittää suomen kieltä kansanvalistustyön tarpeisiin. Porthan kuitenkin katsoi, että kulttuurin levitessä suomen kieli lopulta häviää kokonaan, kuten hänen mukaansa Länsi-Suomen kehityksestä saattoi päätellä.<ref>[http://web.archive.org/web/20110927171142/http://www.om.fi/uploads/zye6d9qeom5.pdf Opetusministeriö - Kansalliskielten historiallinen, kulttuurinen ja sosiologinen tausta,] ''Opetusministeriö. "Tämä fennofiliaksi kutsuttu varhainen suomalaisuusliike on henkilöitynyt Henrik Gabriel Porthaniin, joka kuitenkin suhtautui lojaalisti Ruotsin valtakuntaan ja arvioi, että suomen kieli oli kulttuurin levitessä kokonaan häviävä, niin kuin Länsi-Suomen kehityksestä jo voitiin nähdä."''</ref> Porthan ei pitänyt ongelmallisena, että maassa puhuttiin kolmea eri kieltä (suomea, ruotsia ja latinaa), ja että maassa sosiaalisen aseman kohoamiseen liittyi tuolloin automaattisesti kielen vaihto ruotsiin. Hän kuitenkin määritteli suomalaisuuden nimenomaisesti kielen perusteella.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}} TutkijoidenTutkijoilla näkemykseton eri näkemyksiä siitä, hahmottiko Porthan maan kieliryhmät omina kansakuntinaan, eroavat. [[Matti Klinge]]n mukaan Porthan katsoi, että Suomessa oli kaksi kansakuntaa: "barbaarimetsäläiset ja sivistyneemmän rannikkoseudun väestö", kun taas [[Juha Manninen]] katsoo, että Porthanin käyttämä ilmaus ''quasi nationes'' ("ikään kuin kansakuntia") ei tue tätä tulkintaa.<ref>[httphttps://agricola.utuagricolaverkko.fi/nytreview/arvosmiten-kaukaa-suomalaista-nationalismia-onkaan-haettava/arvostelut.php?arvostelu=300 Klaus Lindgren: Miten kaukaa suomalaista nationalismia onkaan haettava? Arvostelu Juha Mannisen teoksesta Valistus ja kansallinen identiteetti]</ref>
 
=== 1800-luvun fennomania ===
====Fennomania syntyy Venäjän vallan aikana====
Kun Suomi 1808–1809 liitettiin [[Venäjän keisarikunta]]an ja sai laajan valtiollisen itsenäisyyden, oli suomen kieli edelleen syrjäytetyssä asemassa. Se oli kirjallisesti vähän viljeltyä ja kokonaan poissa virastoista, [[yliopisto]]sta ja kouluista;. [[kirkkoKirkko]] oli ainoa julkinen paikka, missä suomea käytettiin. Muutamat isänmaanystävät kuitenkin katsoivat, että perinpohjainen muutos olisi saatava aikaan. Tästä käsityksestä sai alkunsa uusi, valtiollinen suomenmielisyys, joka ei enää tyytynyt pelkkään suomen kielen tieteelliseen tutkimukseen, vaan asetti päämääräkseen maassa enemmistökielenä puhutun suomen kohottamisen sivistys- ja valtakielen asemaan. Tämä toiminta sai pian '''fennomanian''' nimen. Sanan keksi tiettävästi ruotsalainen kansallisromantikko Lorenzo Hammarskjöld. Hammarskjöld tarkoitti termin myönteiseksi, vaikka myöhemmin fennomania herätti ruotsalaisissa ja ruotsinkielisissä torjuvia asenteita. {{Lähde}} ▼
Kun Suomi [[1808]]-[[1809|09]] liitettiin [[Venäjä]]än ja sai laajan valtiollisen itsenäisyyden, oli suomen kieli edelleen
▲syrjäytetyssä asemassa. Se oli kirjallisesti vähän viljeltyä ja kokonaan poissa virastoista, [[yliopisto]]sta ja kouluista; [[kirkko]] oli ainoa julkinen paikka, missä suomea käytettiin. Muutamat isänmaanystävät kuitenkin katsoivat, että perinpohjainen muutos olisi saatava aikaan. Tästä käsityksestä sai alkunsa uusi, valtiollinen suomenmielisyys, joka ei enää tyytynyt pelkkään suomen kielen tieteelliseen tutkimukseen, vaan asetti päämääräkseen maassa enemmistökielenä puhutun suomen kohottamisen sivistys- ja valtakielen asemaan. Tämä toiminta sai pian '''fennomanian''' nimen. Sanan keksi tiettävästi ruotsalainen kansallisromantikko Lorenzo Hammarskjöld. Hammarskjöld tarkoitti termin myönteiseksi, vaikka myöhemmin fennomania herätti ruotsalaisissa ja ruotsinkielisissä torjuvia asenteita.
 
Sanan fennomania keksijäksi sanotaan ruotsalaista kansallisromantikkoa [[Lorenzo Hammarskjöld]]iä, joka käytti sitä aikakauskirjassaan ''[[Lyceum (lehti)|Lyceum]]''<ref name= tietosk/><ref name= Vasenius/>. Jo aiemmin sitä on tiettävästi ensi kerran käyttänyt saksalainen historioitsija [[Friedrich Rühs]] 1804 saksankielisessä kirjeessään [[Carl Christoffer Gjörwell (vanhempi)|C. C. Gjörwell]]ille.<ref name=Otava/> Hammarskjöld tarkoitti termin myönteiseksi, vaikka myöhemmin fennomania herätti ruotsalaisissa ja ruotsinkielisissä torjuvia asenteita.
Valtiollinen suomenmielisyys lähti, kuten fennofiilisyyskin, yliopistopiireistä. Sen ensimmäisiä edustajia olivat [[Johan Gabriel Linsén|J. G. Linsén]] ja professori [[Fredrik Bergbom]], jotka ''[[Mnemosyne (lehti)|Mnemosyne]]''-lehdessään ajoivat tätä uutta suomalaisuutta, [[Adolf Ivar Arwidsson|A. I. Arwidsson]], joka lehdessään [[Åbo Morgonblad]] ([[1821]]) teroitti sivistyneistölle, että sen tuli rakastaa kaikkea kotimaista ja ennen kaikkea suojella ja hoitaa kotimaista kieltään, ja [[Erik Gustaf Ehrström|E. G. Ehrström]], joka samassa lehdessä esitti, että suomi oli otettava käyttöön kouluissa, yliopistossa ja virastoissa. Tämän ensimmäisen kansallisen herätyksen vaikutuksia lienee ollut, että ylioppilaat vuonna [[1820]] tekivät anomuksen suomen kielen opettajan asettamisesta. Vuonna [[1826]] perustettiinkin [[Luettelo Helsingin yliopiston suomen kielen lehtoreista ja professoreista|suomen kielen lehtorin virka]], mutta yleensä Arwidssonin, Ehrströmin ym. esittämät kansalliset vaatimukset eivät saavuttaneet vastakaikua, ja julkinen keskustelu suomen kielen kohottamisesta taukosi parin vuosikymmenen ajaksi.▼
 
▲Valtiollinen suomenmielisyys lähti, kuten fennofiilisyyskin, yliopistopiireistä. Sen ensimmäisiä edustajia olivat [[Johan Gabriel Linsén|J. G. Linsén]] ja professori [[Fredrik Bergbom]], jotka ''[[Mnemosyne (lehti)|Mnemosyne]]''-lehdessään ajoivat tätä uutta suomalaisuutta, [[Adolf Ivar Arwidsson|A. I. Arwidsson]], joka lehdessään [[Åbo Morgonblad]] ([[1821]]) teroitti sivistyneistölle, että sen tuli rakastaa kaikkea kotimaista ja ennen kaikkea suojella ja hoitaa kotimaista kieltään, ja [[Erik Gustaf Ehrström|E. G. Ehrström]], joka samassa lehdessä esitti, että suomi oli otettava käyttöön kouluissa, yliopistossa ja virastoissa. Tämän ensimmäisen kansallisen herätyksen vaikutuksia lienee ollut, että ylioppilaat vuonna [[1820]] tekivät anomuksen suomen kielen opettajan asettamisesta. Vuonna [[1826]] perustettiinkin [[Luettelo Helsingin yliopiston suomen kielen lehtoreista ja professoreista|suomen kielen lehtorin virka]], mutta yleensä Arwidssonin, Ehrströmin ym. esittämät kansalliset vaatimukset eivät saavuttaneet vastakaikua, ja julkinen keskustelu suomen kielen kohottamisesta taukosi parin vuosikymmenen ajaksi.
 
Suuriruhtinaskunnan ja valtakunnan johto tuki suomen kielen kehittämistä 1800-luvun alkupuoliskolla. Johtomiehet pitivät suomen kieltä välineenä suomalaisen identiteetin luomiseen ja Suomen loitontamiseen Ruotsista. Valtiovallan tuki johti siihen, että suomen kielellä oli yliopistossa opettajavoimia enemmän kuin muilla moderneilla kielillä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Engman, Max|Nimeke=Pitkät jäähyväiset. Suomi Ruotsin ja Venäjän välissä vuoden 1809 jälkeen|Vuosi=2009|Sivut=237-240|Julkaisija=WSOY|Isbn=978-951-0-34880-2}}</ref>
 
====Suomenkielinen kulttuuri kehittyy====
[[KuvaTiedosto:JV Snellman.jpg|right|220px|thumb|[[J. V. Snellman]]]]
Sillä aikaa jatkui hiljaisuudessa työ suomen kielen kehittämiseksi kirjallisuuden alalla. Tämän työn keskukseksi tuli vuonna [[1831]] perustettu [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]]. Samaan aikaan [[J. L. Runeberg]]in runoelmat ja hänen kuvauksensa [[Keski-Suomi|Keski-Suomen]] maisemista ja rahvaasta alkoivat herättää sivistyneessä nuorisossa lämpimämpiä tunteita omaa maata ja kansaa kohtaan. Samoin vaikuttivat [[Matthias Alexander Castrén|M. A. Castrén]]in luennot ''[[Kalevala]]sta''.
 
Näin altistuivat mielet sille uudelle herätykselle, jonka [[J. V. Snellman]] vuonna [[1844]] aloitti ''[[Saima (lehti)|Saima]]''-lehdessä. Arkailematta hän osoitti, miten Suomen kansa oli henkisesti ja aineellisesti jäänyt muista jälkeen ja miten syynä oli
kansallishengen puute. Kansallishenkeä taas ei voinut olla, niin kauan kuin kansan oma kieli ei ollut sen sivistyskielenä. Siksi oli saatava syntymään suomenkielinen [[kansalliskirjallisuus]]. Etupäässä sen avulla oli kasvatettava uusi sukupolvi, jolla paitsi rakkautta suomalaisen nimeen ja suomen kieleen myös oli taito käyttää tätä kieltä. Virastoissa ja kouluissa suomi oli korotettava sille tulevaan asemaan.
 
Runeberg ja kirjailija [[Zacharias Topelius]] kirjoittivat ruotsiksi, [[Elias Lönnrot]] suomeksi. Snellman itse kirjoitti yleensä ruotsiksi. Hänen suomenkielensuomen kielen taitonsa eivät olleet olemattomat, mutta hän katsoi taitonsa kuitenkin riittävän puutteelliseksi kirjoittaakseen suomen kielellä. Kirjoituskielen eroista huolimatta kaikki he vahvistivat nimenomaan suomalaista identiteettiä.
 
====Fennomania kohtaa poliittisia ongelmia====
Snellmanin sanat vaikuttivat sytyttävästi monella taholla, mutta kohtasivat toisaalla jyrkkää vastarintaakin. Ruotsinkielisessä sanomalehdistössä koetettiin osoittaa, että suomen kohottaminen sivistyskieleksi oli mahdotonta. Myös hallituspiireissä suhtauduttiin suomalaisuusliikkeeseen vihamielisesti. Seurauksena oli vuoden [[1850]] [[sensuuriKieliasetus (1850)|sensuurikielto]]kielto, jonka mukaan suomeksi ei ilman erityistä lupaa saanut painattaa muita uusia kirjallisia tuotteita kuin sellaisia, jotka tavoittelivat uskonnollista mielenylennystä tai taloudellista hyötyä.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Pieni tietosanakirja | Julkaisija = Otava | Sivu = 424 | www = httphttps://runeberg.org/pieni/4/0232.html}}</ref> Omituista kyllä samaan aikaan perustettiin yliopistoon suomen kielen professorin virka, jonka ensimmäiseksi haltijaksi tuli Castrén, ja vuonna [[1851]] annettiin asetus, jonka mukaan niiltä, jotka pyrkivät tuomarinvirkoihin suomenkielisille paikkakunnille, oli vastedes vaadittava suullinen suomen kielen tutkinto yliopistossa. [[Krimin sota|Itämaisen sodan]] aikana sensuuriasetus joutui unohduksiin, ja vuonna [[1860]] se muodollisestikin kumottiin.
 
====Vapaampi Aleksanteri II:n aika====
[[Aleksanteri II (Venäjä)|Aleksanteri II]]:n noustua vuonna [[1855]] valtaistuimelle ilmapiiri vapautui, ja suomenmielisyyskin nosti päätään. Jo vuonna [[1855]] [[Yrjö-Sakari Yrjö-Koskinen|Yrjö-Koskinen]] ''[[Suometar (sanomalehti)|Suomettaressa]]'' vaati, että oli perustettava korkeampia suomenkielisiä oppilaitoksia. Vuonna [[1858]] aloittikin etupäässä [[Wolmar Schildt]]in ansiosta perustettu ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu toimintansa [[Jyväskylä]]ssä.
 
Julkisuuden alalla suomenmielisten tärkeimpinä pyrintöinä oli tästä lähin suomen kielen kohottaminen oikeus- ja virkakieleksi ja suomenkielisten oppikoulujen aikaansaaminen. Snellmanin aloitteesta julkaistiin vuonna [[1863]] "[[kielireskripti|kielimanifesti]]", jonka mukaan ruotsi tosin edelleen oli pysyvä Suomen virallisena kielenä, mutta suomea pidettävä ruotsin veroisena kaikessa, mikä koski välittömästi maan varsinaista suomenkielistä väestöä.
 
====Suomalainen kansallistunne voimistuu====
Nykyistä merkitystään suomalaisuus alkoi saada 1800-luvun keskivaiheilla [[Suomalainen nationalismi|nationalismi]]n myötä.<ref>[http://web.archive.org/web/20110927171142/http://www.om.fi/uploads/zye6d9qeom5.pdf Kansalliskielten kehitys historian valossa] ''"Suuriruhtinaskunnan aika merkitsi suomalaisen identiteetin sekä ”Suomen syntyä” niin poliittisessa kuin aatehistoriallisessa mielessä. [http://www.finlit.fi/oppimateriaali/kielijaidentiteetti/main.php?target=fennomania SKS: Fennomania]</ref> Alettiin puhua suomalaisesta kansasta ja sen erityispiirteistä, suomalaisten yhteenkuuluvuudesta, suomenkielisen kulttuurin kehittämisestä, suomalaisten kansallisesta historiasta, veljeydestä sukulaiskansojen kanssa ja lopulta jopa suomalaisten oman [[kansallisvaltio]]n perustamisesta.
 
[[Kalevala]]n synnyttämä Karjala-innostus eli [[karelianismi]] oli tärkeä osa suomalaisen kansallistunteen kehitystä.<ref> [http://www.om.fi/uploads/zye6d9qeom5.pdf (Vaikka Runeberg, Topelius, Lönnrot, J. V. Snellman, "Kirjoittivat ruotsiksi ja/tai suomeksi, silti ei voida kiistää, että he kaikki vahvistivat nimenomaan suomalaista identiteettiä") Kielilakikomitea 2000]</ref>
 
====Suomenkielinen koululaitos kasvaa====
Kysymys suomenkielisistä oppilaitoksista synnytti varsinkin 1870-luvulla kiivaita taisteluita [[Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät|valtiopäivillä]], joilla Yrjö-Koskisen ja [[Agathon Meurman|A. Meurman]]in johtamat suomenmieliset olivat enemmistönä pappis- ja talonpoikaissäädyissä, kun taas aateli- ja porvarissääty olivat ruotsinmielisten vallassa. Valtio oli perustanut suomenkielisiä [[lyseo]]ita Jyväskylään, [[Kuopio]]on, [[Joensuu]]hun ja [[Hämeenlinna]]an. Mutta suomenmieliset vaativat useampia suomenkielisiä oppikouluja ja ennen kaikkea suomenkielisillä paikkakunnilla olevien ruotsinkielisten lyseoiden muuttamista suomenkielisiksi. Kun hallitus aluksi oli näille vaatimuksille kylmäkiskoinen, ryhdyttiin perustamaan yksityisiä suomenkielisiä kouluja, jotka valtio sittemmin otti haltuunsa Yrjö-Koskisen tultua vuonna [[1882]] senaattiin.
 
Fennomaanisen liikkeen taloudellinen perusta liittyi suurelta osin metsänomistukseen. Puun myynnistä saadut tulot kasvoivat 1800-luvun loppupuolella, ja vaurastuneet suomenkieliset tilalliset pystyivät lähettämään lapsiaan oppikouluihin ja yliopistoon.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1591534 | Nimeke = Ruotsalaiset päättivät 1700-luvulla ryhtyä jakamaan köyhyyden riivaamille suomalaisille omaa metsää – linjauksen kauaskantoiset vaikutukset näkyvät vielä tänäkin päivänä | Julkaisu = Maaseudun Tulevaisuus | Ajankohta = 10.10.2021 | Viitattu = 14.1.2022}}</ref>
 
====Suomen kielen asema vakiintuu====
Muillakin aloilla suomalaisuus edistyi 1800-luvun viimeisiltä vuosikymmeniltä lähtien. Suomenkielinen sanomalehdistö lisääntyi, kirjallisuus alkoi versoa ja kieli kehittyi yhä täydellisemmäksi sivistyskieleksi, [[teatteri]] syntyi ja [[musiikki|musiikin]] ja [[kuvataiteet|kuvaavien taiteiden]] alalla suomalaiset aiheet saivat yhä tärkeämmän sijan. Myös liike-elämä alkoi suomalaistua, kun [[KansallispankkiKansallis-Osake-Pankki]], [[Suomi-yhtiö]] ynnä muut suomalaiset liikelaitokset oli perustettu. Yhä lisääntyneiden suomenkielisten oppikoulujen vaikutuksesta syntyi suomenkielinen sivistyneistö.
 
Vuonna 1900 astui voimaan uusi kieliasetus, jossa suomi kohotettiin tasavertoiseksi virkakieleksi ruotsin ja venäjän rinnalle. Toisin kuin vuonna 1863 tämä asetus toimi, ja suomenkielensuomen kielen käyttö hallinnossa lisääntyi huomattavasti.
 
=== ”Aitosuomalaisuus” jatkaa fennomanian perintöä ===
{{pääartikkeli|[[Aitosuomalaisuus]]}}
Suomen itsenäistyttyä syntyi ns. aitosuomalaisuusliike, joka halusi saada aikaan nopean ratkaisun Suomen kieli- ja kansallisuustaisteluissa sekä pyrki "suomalais-kansallisen suomenkielisen sivistyksen kehittämiseen itsenäiseksi,
Suomen itsenäistyttyä syntyi ns. aitosuomalaisuusliike, joka halusi saada aikaan nopean ratkaisun Suomen kieli- ja kansallisuustaisteluissa sekä pyrki "suomalais-kansallisen suomenkielisen sivistyksen kehittämiseen itsenäiseksi, korkeaksi sivistysmuodoksi muiden kansallisten sivistysten rinnalle" ja "voimakkaan suomalaisen kansallisvaltion luomiseen".
 
== Lähteet ==▼
{{Viitteet|sarakkeet}}▼
 
== Katso myös ==
Rivi 57 ⟶ 63:
* [[Turun romantiikka]]
* [[Suuri nimenmuutos]]
* [[Viron kansallinen herääminen]]
 
▲== Lähteet ==
▲{{Viitteet|sarakkeet}}
 
== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hämäläinen, Pekka Kalevi | Nimeke=Kielitaistelu Suomessa 1917–1939 | Selite=Englanninkielisestä käsikirjoituksesta Nationality strife in Finland 1917–1939 suomentanut Osmo Mäkeläinen | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WS | Vuosi=1968}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Tommila, Päiviö (päätoim.) | Nimeke=Herää Suomi: Suomalaisuusliikkeen historia | Selite=Toimittaja: Maritta Pohls | Julkaisupaikka=Kuopio | Julkaisija=Kustannuskiila | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-657-280-4}}
 
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi}}
 
{{Suomen historia}}
Rivi 66 ⟶ 78:
[[Luokka:Suomen suuriruhtinaskunta]]
[[Luokka:Nationalismi Suomessa]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Fennomania”