Hollannin kuningaskunta
Hollannin kuningaskunta (holl. Koninkrijk Holland, ransk. Royaume d’Hollande) oli lyhytaikainen Napoleonin luoma valtio Euroopassa vuosina 1806–1810. Se käsitti nykyisen Alankomaiden ja Belgian alueet. Sen hallitsijana oli Napoleonin kolmas veli Louis Bonaparte (hollanniksi Lodewijk).
| Hollannin kuningaskunta Koninkrijk Holland (hollanniksi) Royaume d’Hollande (ranskaksi) |
|||
|---|---|---|---|
1806–1810 |
|||
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | perustuslaillinen monarkia | ||
| osa | Ranskan ensimmäisen keisarikunnan vasallivaltio | ||
| Kuningas |
Ludvig I (1806–1810) Ludvig II (1810) |
||
| Pääkaupunki |
Haag (1806–1808) Utrecht (1808) Amsterdam(1808–1810) |
||
| Uskonnot | protestantismi, roomalaiskatolisuus | ||
| Historia | |||
| – perustettiin | 5. kesäkuuta 1806 | ||
| – hajosi | 9. heinäkuuta 1810 | ||
| Viralliset kielet | hollanti, ranska | ||
| Valuutta | Alankomaiden guldeni | ||
| Tunnuslause | Eendracht maakt macht (”Yhtenäisyys on voimaa”) | ||
| Edeltäjä |
 Batavian tasavalta |
||
| Seuraaja |
.svg){kind=small} Ranskan ensimmäinen keisarikunta |
||
.svg)
Louis Bonaparte järjesti maahan yhtenäisen valuutan ja lain Ranskan mallin mukaan. Hän ei kuitenkaan selviytynyt tehtävästään Napoleonin vaatimusten mukaan: salakuljetus oli laajaa, eikä Britannian vastainen saarto pitänyt. Maan armeija ei myöskään ollut riittävän puolustuskykyinen. Vuonna 1809 britit nousivat maihin Walcherenissa Zeelandissa ja käyttivät myös ensimmäistä kertaa Congreve-raketteja.[1]
Eteläisimmät maakunnat, Brabant ja Zeeland, liitettiin vuonna 1810 Ranskaan, mitä seurasi samana vuonna koko maan annektoiminen Ranskaan.[1]
Britit valloittivat vuonna 1811 Alankomaiden Itä-Intian ja nimittivät sir Thomas Rafflesin sen kuvernööriksi, kunnes palauttivat alueet Yhdistyneelle Alankomaiden kuningaskunnalle vuonna 1816. Jo vuonna 1806 oli alankomaalainen siirtokunta Kapmaassa joutunut brittien valloittamaksi, joiden vallan alaisuuteen se myös jäi.[1]
Ranskalaiset vetäytyivät Hollannin alueen pohjoisosista vuonna 1813 ja eteläosista vuonna 1814.[1]
Lähteet
muokkaa- Van der Toorn, Wout: Logbook of the Low Countries. Fulton Books, 2015. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
Viitteet
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hollannin kuningaskunta Wikimedia Commonsissa
| Ranskan vasallit | Balkanilla | Illyrian provinssit | |||
| Saksassa | Cisrhenia • Danzig • Mainz | ||||
| Irlannissa | Connaught | ||||
| Italiassa | Alba • Ancona • Bergamo • Bologna • Brescia • Cisalppinia • Cispadania • Crema • Etruria • Italia • Liguria • Parthenopaea • Pescara • Rooma • Subalppinia • Tiberina • Transpadania | ||||
| Alankomaissa | Batavia • Bouillon | ||||
| Sveitsissä | Helvetia • Lemania • Raurakia • Rhodania • Sveitsin konfederaatio | ||||
| Muut Napoleonin luomat valtiot | Saksassa | Reinin liitto • Berg • Frankfurt • Leyen • Westfalen • Würzburg | |||
| Italiassa | Etruria • Italia • Napoli | ||||
| Alankomaissa | Hollanti | ||||
| Puolassa | Varsova | ||||