Ero sivun ”Materiaali” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
p r2.7.1) (Botti lisäsi: jv:Bahan |
Jmk (keskustelu | muokkaukset) tön |
||
(19 välissä olevaa versiota 13 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Materiaali''' on tuotannon [[raaka-aine]]. Materiaali on raaka-ainetta josta tehdään, aiotaan tehdä, suunnitellaan tehtävän tai voitaisiin tehdä [[Tuote|tuotteita]], [[puolivalmiste]]ita tai toisia raaka-aineita. |
|||
'''Materiaali''' on [[aine|ainetta]], josta voidaan valmistaa jotain. Useimmat nykyajan teollisuudessa eniten käytetyt materiaalit voidaan jaotella seuraaviin perusryhmiin: |
|||
⚫ | |||
⚫ | |||
* [[Polymeeri]]t |
|||
⚫ | |||
⚫ | |||
Sama tavara/aine voi olla katsantokannasta riippuen tuote, materiaali tai raaka-aine; esimerkiksi vanerin valmistaja näkee vanerin valmiina tuotteena. Vanerin huonekaluteollisuudelle toimittava jälleenmyyjä raaka-aineena ja huonekalun valmistajalle kyseessä on valmistusmateriaali. |
|||
Ensimmäiset ihmisen käyttämät materiaalit olivat komposiitteja: puuta, nahkaa ja erilaisia kasvikuituja, joilla voitiin vahvistaa toisiaan. Keraamit ([[keramiikka]]) ilmestyivät viimeistään 25000 eaa. ja metalleista ensimmäisiä oli [[pronssi]], jonka käyttäminen aloitti [[pronssikausi|pronssikauden]] kolmannella vuosituhannella eaa. Mahdollisesti ennen pronssia on käytetty [[kulta]]a, jota löytyy luonnosta puhtaana. Kulta on kuitenkin liian pehmeää [[työkalu]]ihin, mutta [[koru]]ihin hyvinkin sopivaa. |
|||
⚫ | |||
⚫ | |||
Yleistä termiä ''materiaali'' käytetään useimmiten osana teknisiä termejä, kuten rakennusmateriaali, korumateriaali, materiaalivaatimukset, [[materiaalihallinta]] , [[materiaalivirta]], materiaalijäte, [[kierrätysmateriaali]] ja niin edelleen. Materiaalit liittyvät suunnitteluun, hankintoihin ja materiaalien käytön sujuvuuteen; tuotannon tehokkuuteen.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://de.wikipedia.org/wiki/Material_(Fertigungstechnik)|nimike=Wikipedia (saksa)|viitattu=9.9.2021}}</ref>{{parempi lähde|9.9.2021}} |
|||
[[Teollisuus|Teollisuuden]] materiaalit voidaan jakaa esimerkiksi seuraaviin perusryhmiin<ref>{{Verkkoviite |
|||
|osoite=https://tietokayttoon.fi/documents/10616/3866814/64_Kansallisen+materiaalitehokkuusohjelman+arviointi.pdf/9416e1e8-3afa-417c-ba47-468fb55a0707/64_Kansallisen+materiaalitehokkuusohjelman+arviointi.pdf?version=1.0 |
|||
|nimike=Kansallisen materiaalitehokkuusohjelman arviointi |
|||
|viitattu=9.9.2021}}</ref>: |
|||
* [[vesi]] |
|||
⚫ | |||
* [[keraamit]] |
|||
⚫ | |||
* [[Kuitu|kuidut]] |
|||
⚫ | |||
Ensimmäisiä ihmisen käyttämiä materiaaleja olivat kasvien osat, luu, kivi, puu ja nahka. Kivestä esimerkiksi valmistettiin leikkaavia työkaluja; työkalun ''materiaali'' oli täten kiveä. Keraamit ([[savi]], [[keramiikka]]) tunnettiin [[Lähi-itä|Lähi-idässä]] viimeistään 9 000 vuotta sitten ([[keraaminen kulttuuri]]) ja [[Kaukoitä|Kaukoidässä]] tiettävästi jo aiemmin<ref>{{verkkoviite|osoite=https://fi.wikipedia.org/wiki/Keraaminen_kulttuuri|nimike=Wikipedia : Keraaminen kulttuuri|viitattu=9.9.2021}}</ref>{{parempi lähde|9.9.2021}}. Metalleista ensimmäinen materiaali oli [[kupari]], jonka käyttäminen aloitti [[Kalkoliittinen kausi|kaoliittisen kauden]], eli kuparikauden. Kuparin käytön aloittaminen sijoittuu esihistorialliselle ajanjalle noin 5 000–3 300 [[eaa]].<ref>{{verkkoviite|osoite=https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalkoliittinen_kausi|nimike=Wikipedia : Kalkoliittinen kausi|viitattu=9.9.2021}}</ref>{{parempi lähde|9.9.2021}} |
|||
⚫ | |||
== Materiaalitiede == |
|||
[[Materiaalitiede]], materiaalien ja niiden ominaisuuksien tutkimus ja se miten ne määräytyvät materiaalin rakenteesta, syntyi [[kiinteän olomuodon fysiikka|kiinteän olomuodon fysiikan]], [[metallurgia]]n ja [[kemia]]n pohjalta [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] vasta 1950-luvulla. |
[[Materiaalitiede]], materiaalien ja niiden ominaisuuksien tutkimus ja se miten ne määräytyvät materiaalin rakenteesta, syntyi [[kiinteän olomuodon fysiikka|kiinteän olomuodon fysiikan]], [[metallurgia]]n ja [[kemia]]n pohjalta [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] vasta 1950-luvulla. |
||
Tukittavia alueita ovat materiaalien koostumus, mikrorakenne, prosessointi, ominaisuudet ja suorituskyky. Tärkeitä apuvälineitä tähän ovat |
Tukittavia alueita ovat materiaalien koostumus, mikrorakenne, prosessointi, ominaisuudet ja suorituskyky. Tärkeitä apuvälineitä tähän ovat muun muassa [[mikroskooppi|mikroskopia]] ja [[aineenkoetus]]. |
||
==Materiaaleja== |
==Materiaaleja== |
||
Rivi 33: | Rivi 46: | ||
**[[kivi]] |
**[[kivi]] |
||
*[[ |
*[[kuidut]] |
||
**[[puuvilla]] |
**[[puuvilla]] |
||
**[[nailon]] |
**[[nailon]] |
||
Rivi 39: | Rivi 52: | ||
*[[Komposiitti]]materiaalit |
*[[Komposiitti]]materiaalit |
||
**[[ |
**[[puu]] ([[selluloosa]] + [[ligniini]]) |
||
**[[puukomposiitti]] (puu + muovi, puu + liima) |
|||
**[[jauhemetallurgia|jauhemetallurgisesti]] valmistetut metalli-metalli tai metalli - keraami komposiitit |
|||
**[[kovitemuovi]], Muovi - lujitekuitukomposiitit ([[hiilikuitu]], [[lasikuitu]]) |
|||
**[[laminoitu lasi]] |
|||
⚫ | |||
**[[teräsbetoni]] |
|||
⚫ | |||
**[[paperi]] |
**[[paperi]] |
||
**[[puu]] |
**[[puu]] |
||
Rivi 48: | Rivi 63: | ||
**[[nahka]] |
**[[nahka]] |
||
**[[biomateriaali]]t |
**[[biomateriaali]]t |
||
**[[yhdyskuntajäte]] |
|||
== Ikääntyminen == |
== Ikääntyminen == |
||
Rivi 55: | Rivi 71: | ||
* [[väsyminen]] vaihtelevan kuormituksen alaisuudessa olevissa osissa, erityisesti kun rasituksenalaisessa osassa tapahtuu edestakaisia muodonmuutoksia sekä |
* [[väsyminen]] vaihtelevan kuormituksen alaisuudessa olevissa osissa, erityisesti kun rasituksenalaisessa osassa tapahtuu edestakaisia muodonmuutoksia sekä |
||
* [[vanheneminen (materiaalin)|vanheneminen]], eli rakenneaineiden mekaanisten ominaisuuksien heikkeneminen iän myötä. |
* [[vanheneminen (materiaalin)|vanheneminen]], eli rakenneaineiden mekaanisten ominaisuuksien heikkeneminen iän myötä. |
||
== Lähteet == |
|||
{{Viitteet}} |
|||
== Kirjallisuutta == |
|||
* {{Kirjaviite | Tekijä=Ball, Philip | Nimeke=Mittojen mukaan: 2000-luvun materiaalit | Selite=(Made to Measure: New Materials for the 21st Century, 1997.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 952-5202-13-5}} |
|||
[[Luokka:Raaka-aineet]] |
[[Luokka:Raaka-aineet]] |
||
[[Luokka:Materiaalifysiikka]] |
[[Luokka:Materiaalifysiikka]] |
||
[[id:Bahan]] |
|||
[[jv:Bahan]] |
|||
[[bg:Материал]] |
|||
[[ca:Material]] |
|||
[[da:Materiale]] |
|||
[[de:Material]] |
|||
[[et:Materjal]] |
|||
[[en:Material]] |
|||
[[es:Material]] |
|||
[[fr:Matériau]] |
|||
[[gl:Material]] |
|||
[[hr:Materijal]] |
|||
[[is:Efni]] |
|||
[[it:Materiale]] |
|||
[[he:חומר גלם]] |
|||
[[kk:Материалдар]] |
|||
[[ltg:Lītne – humanitarajuos zineibuos]] |
|||
[[lt:Medžiaga]] |
|||
[[nl:Materiaal]] |
|||
[[no:Materiale]] |
|||
[[pl:Materiał]] |
|||
[[ru:Материал]] |
|||
[[simple:Material]] |
|||
[[sl:Material]] |
|||
[[sv:Material]] |
|||
[[th:วัสดุ]] |
|||
[[vi:Vật liệu]] |
|||
[[uk:Матеріал]] |
|||
[[yi:שטאף]] |
|||
[[zh:材料]] |
Nykyinen versio 21. lokakuuta 2022 kello 16.04
Materiaali on tuotannon raaka-aine. Materiaali on raaka-ainetta josta tehdään, aiotaan tehdä, suunnitellaan tehtävän tai voitaisiin tehdä tuotteita, puolivalmisteita tai toisia raaka-aineita.
Sama tavara/aine voi olla katsantokannasta riippuen tuote, materiaali tai raaka-aine; esimerkiksi vanerin valmistaja näkee vanerin valmiina tuotteena. Vanerin huonekaluteollisuudelle toimittava jälleenmyyjä raaka-aineena ja huonekalun valmistajalle kyseessä on valmistusmateriaali.
Materiaalin olomuoto voi olla kaasu, neste tai kiinteä. Materiaali voi olla orgaanista tai epäorgaanista ainetta.
Yleistä termiä materiaali käytetään useimmiten osana teknisiä termejä, kuten rakennusmateriaali, korumateriaali, materiaalivaatimukset, materiaalihallinta , materiaalivirta, materiaalijäte, kierrätysmateriaali ja niin edelleen. Materiaalit liittyvät suunnitteluun, hankintoihin ja materiaalien käytön sujuvuuteen; tuotannon tehokkuuteen.[1]
Teollisuuden materiaalit voidaan jakaa esimerkiksi seuraaviin perusryhmiin[2]:
Ensimmäisiä ihmisen käyttämiä materiaaleja olivat kasvien osat, luu, kivi, puu ja nahka. Kivestä esimerkiksi valmistettiin leikkaavia työkaluja; työkalun materiaali oli täten kiveä. Keraamit (savi, keramiikka) tunnettiin Lähi-idässä viimeistään 9 000 vuotta sitten (keraaminen kulttuuri) ja Kaukoidässä tiettävästi jo aiemmin[3]. Metalleista ensimmäinen materiaali oli kupari, jonka käyttäminen aloitti kaoliittisen kauden, eli kuparikauden. Kuparin käytön aloittaminen sijoittuu esihistorialliselle ajanjalle noin 5 000–3 300 eaa.[4]
Materiaalin käyttökelpoisuuteen eri tarkoituksiin vaikuttavat muun muassa lujuus, kovuus, sitkeys, iskunkestävyys, tiheys, korroosionkestävyys, lämmönjohtavuus ja sähkönjohtavuus.
Materiaalitiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Materiaalitiede, materiaalien ja niiden ominaisuuksien tutkimus ja se miten ne määräytyvät materiaalin rakenteesta, syntyi kiinteän olomuodon fysiikan, metallurgian ja kemian pohjalta Yhdysvalloissa vasta 1950-luvulla.
Tukittavia alueita ovat materiaalien koostumus, mikrorakenne, prosessointi, ominaisuudet ja suorituskyky. Tärkeitä apuvälineitä tähän ovat muun muassa mikroskopia ja aineenkoetus.
Materiaaleja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Komposiittimateriaalit
- puu (selluloosa + ligniini)
- puukomposiitti (puu + muovi, puu + liima)
- kovitemuovi, Muovi - lujitekuitukomposiitit (hiilikuitu, lasikuitu)
- laminoitu lasi
- teräsbetoni
- Orgaaniset materiaalit
Ikääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Iän myötä materiaalin ominaisuudet voivat muuttua, yleensä heikompaan suuntaan. Merkittäviä ikääntymisilmiöitä ovat
- korroosio, joka ilmenee erityisesti nesteiden kanssa kosketuksissa olevilla pinnoilla,
- väsyminen vaihtelevan kuormituksen alaisuudessa olevissa osissa, erityisesti kun rasituksenalaisessa osassa tapahtuu edestakaisia muodonmuutoksia sekä
- vanheneminen, eli rakenneaineiden mekaanisten ominaisuuksien heikkeneminen iän myötä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Wikipedia (saksa) de.wikipedia.org. Viitattu 9.9.2021.
- ↑ Kansallisen materiaalitehokkuusohjelman arviointi tietokayttoon.fi. Viitattu 9.9.2021.
- ↑ Wikipedia : Keraaminen kulttuuri fi.wikipedia.org. Viitattu 9.9.2021.
- ↑ Wikipedia : Kalkoliittinen kausi fi.wikipedia.org. Viitattu 9.9.2021.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ball, Philip: Mittojen mukaan: 2000-luvun materiaalit. (Made to Measure: New Materials for the 21st Century, 1997.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita, 1998. ISBN 952-5202-13-5.