Ero sivun ”Mira” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Crt (keskustelu | muokkaukset) Hieman viilausta. |
p ei kuvaa johdannon vasemmalle puolelle |
||
(2 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Korjattavat 2012|450}} |
|||
{{Korjattava/päivitys|2010 alkaen jälleen valkea kääpiö. Lähteetönkin.}} |
|||
{{Tämä artikkeli|käsittelee Mira-tähteä. Nimen muita merkityksiä on lueteltu [[Mira (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}} |
{{Tämä artikkeli|käsittelee Mira-tähteä. Nimen muita merkityksiä on lueteltu [[Mira (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}} |
||
{{Tähti |
{{Tähti |
||
Rivi 7: | Rivi 5: | ||
| kuvateksti = Mira ja sen kumppani Hubblen kuvaamana |
| kuvateksti = Mira ja sen kumppani Hubblen kuvaamana |
||
| kuvakoko = 220px |
| kuvakoko = 220px |
||
| alkuperä= |
| alkuperä= {{k-la|ihmeellinen}} tai ''ällistyttävä'' |
||
| bayer= Omikron Ceti, o Ceti, o Cet, omi Cet |
| bayer= Omikron Ceti, o Ceti, o Cet, omi Cet |
||
| flamsteed= 68 Ceti, 68 Cet |
| flamsteed= 68 Ceti, 68 Cet |
||
Rivi 17: | Rivi 15: | ||
|absoluuttinen=0,93 max? |
|absoluuttinen=0,93 max? |
||
|valovoima=15000 max/? [[Auringon luminositeetti|L<sub>O</sub>]] (aurinkoa) |
|valovoima=15000 max/? [[Auringon luminositeetti|L<sub>O</sub>]] (aurinkoa) |
||
|spektriluokka=M7IIIe (M5.5e-9e III), |
|spektriluokka=M7IIIe (M5.5e-9e III), DA (valkoinen kääpiö) |
||
|indeksi= B-V 1,42 U-B 1,09, lähellä maksimia, ovat erilaisia vaihtelevilla kirkkauksilla. |
|indeksi= B-V 1,42 U-B 1,09, lähellä maksimia, ovat erilaisia vaihtelevilla kirkkauksilla. |
||
|lämpötila= keskim 2200/? K |
|lämpötila= keskim 2200/? K |
||
Rivi 36: | Rivi 34: | ||
|leveysmin= |
|leveysmin= |
||
}} |
}} |
||
'''Mira''' (''Omikron Ceti /ο Cet /ο Ceti'') on [[Valas (tähdistö)|Valaan tähdistössä]] sijaitseva kirkkaudeltaan [[muuttuva tähti]], joka on myös [[kaksoistähti]]. [[Punainen jättiläinen|Punainen jättiläistähti]] Mira A on luultavasti vanhin tunnettu muuttuja, joka ei ole [[supernova]]. Se näkyy välillä keskimääräisen kirkkaana tähtenä, välillä tähden kirkkaus painuu kiikarien näkymättömiin. Tähteä ei näy paljaalla silmällä suuren osan sen sykkimisjaksosta. Mira on pitkäjaksoisten [[Mira-tähti|Mira-tyyppisten]] tähtien prototyyppi. |
|||
'''Mira''' (''Omikron Ceti /ο Cet /ο Ceti'') on [[Valas (tähdistö)|Valaan tähdistössä]] sijaitseva kirkkaudeltaan [[muuttuva tähti]], joka on myös [[kaksoistähti]]. |
|||
Mira B on K-spektrityypin pääsarjan tähti, jonka ympärillä on kaasurengas. Vuonna 2007 todettiin, että B-tähdellä on esiplanetaarinen kiekko ja että se ei ole valkea kääpiö niin kuin pitkään on ajateltu. Esiplanetaarinen kiekko on syntynyt aurinkotuulesta, joka on myös synnyttänyt tähden ympärille valtavan, ultraviolettivalossa näkyvän komeettamaisen kaasupilven. Kaksoistähti on noin 420 valovuoden päässä Maasta. |
|||
== |
==Ominaisuudet== |
||
[[Tiedosto:Mira 1997.jpg|thumb|pysty|left|Hubble-avaruusteleskoopin ottamassa kuvassa näkyy Mira A:n epäsäännöllinen muoto]] |
|||
<!-- |
|||
[[Tiedosto:Mira |
[[Tiedosto:Mira.jpg|thumb|pysty=1.5|Miran ympärillä oleva kaasuvaippa ja kaasupyrstö.]] |
||
--> |
|||
Mira on kaksoistähti, jossa on sykkivä muuttuja Mira A ja valkoinen kääpiö Mira B eli VZ Ceti. Sykkivä Mira A on hyvin punainen jättiläistähti. Miran suurin kirkkaus on maksimissa noin 3,5. Maksimin kirkkaus on vaihdellut välillä 2,9 ja 4,9. Minimit ja maksimit nousevat ja laskevat jonkinlaisen järjestyksen mukaan. Minimin kirkkaus vaihtelee välillä 8,6–10,1, keskimäärin 331,96 päivän jaksolla, mutta Miralla on myös muita jaksoja noin 60–1 100 päivän välillä. |
|||
Mira on pitkäjaksoisten [[Mira-tähti|Mira-tyyppisten]] tähtien prototyyppi. Sitä alettiin epäillä kaksoistähdeksi jo 1918, ja vuonna 1923 [[Robert Grant Aitken]] havaitsi Mira B:n optisesti. |
|||
Kirkkauden kokonaismuutos absoluuttisesta minimistä absoluuttiseen maksimiin (mitä ei tapahdu saman jakson aikana) on 1 700-kertainen. Miran himmenemisestä huomattava osa johtuu eräiden hiukkasten tiivistymisestä kylmenevän tähden kaasukehään. |
|||
Mira A on [[asymptoottihaara]]an kuuluva sykkivä [[punainen jättiläinen]]. Mira B on [[valkoinen kääpiö]], jonka ympärillä on kaasurengas. Ne muodostavat symbioottisen kaksoistähden, missä Mira A menettää avaruuteen ainettaan, joka kertyy Mira B:n pinnalle. Tähtien välinen etäisyys on tällä hetkellä noin 70 [[astronominen yksikkö|AU]]. |
|||
Miran absoluuttinen kirkkaus vaihtelee noin välillä -2,5 ja +4,7. Minimissään tähti on yhtä kirkas kuin Aurinko, maksimissaan 700, jopa 1 500 kertaa Aurinkoa kirkkaampi. [[Hubble-avaruusteleskooppi|Hubble-avaruusteleskoopin]] mukaan Mira on 700 auringon läpimittainen, tai erään mittauksen mukaan säde on 3,5 AU. Miran absoluuttinen [[bolometrinen kirkkaus]] on maksimissa -5. Miran pintalämpötila vaihtelee välillä 2 000–2 600 K ja on keskimäärin noin 2 300 K. |
|||
<!-- |
|||
ja kirkkaus erään arvion mukaan 5,1 magnitudia. |
|||
--> |
|||
Kun tähti on kuumimmillaan, se kuuluu luokkaan M6III ja kylmimmillään M9III. Miran massa on 15,7 Auringon massaa. |
|||
⚫ | |||
⚫ | Vuonna 2007 ajateltiin, että Mira B on oranssi pääsarjan tähti,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://keckobservatory.org/news/first_planet-forming_disk_found_in_the_environment_of_a_dying_star | Nimeke =First Planet-Forming Disk Found in the Environment of a Dying Star | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = 2007 | Julkaisija =Keck Observatory | Viitattu = 29.4.2012 | Kieli ={{en}} }}</ref> mutta vuonna 2010 julkaistiin havaintoja, jotka tukevat käsitystä, että se on sittenkin valkea kääpiö.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Sokoloski & Bildsten | Otsikko = Evidence for the White Dwarf Nature of Mira B | Julkaisu = Solar and Stellar Astrophysics | Ajankohta = 2010 | Numero = | Sivut = | Tunniste= | www =http://arxiv.org/abs/1009.2509v1 | www-teksti = | Viitattu = 29.4.2012 | Kieli ={{en}} }}</ref> |
||
Kertymäkiekko on huomattavasti emotähteään kirkkaampi. Mira B on myös muuttuja VZ Ceti, ja sen kirkkaus vaihtelee 9,33–12. Hidas 13 vuoden jakso + minuuttien kirkkausvaihtelut mm. [[roihupurkaus|flare]]ista. Kun Mira A on lähimmillään Mira B:tä, kaksoistähti voidaan luokitella [[Symbioottinen kaksoistähti|symbioottiseksi kaksoistähdeksi]] niin kuin [[R Aquarii]]. Kaasuvirta näkyy parhaiten Hubble-avaruusteleskoopin [[ultraviolettisäteily]]n alueella ottamassa kuvassa. Miralla on myös kaksi muuta seuralaista, Mira C ja D kaukana Mirasta. Mirasta virtaa ainetta ulos noin Maan massan verran vuodessa, ja näin Miran ympärille muodostuu tähtienväliseen avaruuteen komeettaa muistuttava [[kaasuvaippa]], koska tähti liikkuu avaruudessa. |
|||
Mira on ainoa tunnettu tähti, jolla on [[komeetta]]mainen pyrstö, pituudeltaan noin 13 valovuotta. Se on muodostunut Miran menettämästä aineesta ja [[tähtienvälinen aine|tähtienvälisestä kaasusta]], jonka läpi Mira kulkee poikkeuksellisen suurella nopeudella (n. 130 km/s).<ref name=martin>{{Lehtiviite | Tekijä = D. Cristopher Martin ''et al.'' | Otsikko = A turbulent wake as a tracer of 30,000 years of Mira's mass loss history| Julkaisu = Nature | Ajankohta = 2007 | Vuosikerta = | Numero =7155 | Sivut =780–783 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | Pmid = 17700694 | Doi = 10.1038/nature06003| Issn = | Jstor = | Bibcode =2007Natur.448..780M | www = https://authors.library.caltech.edu/55875/2/nature06003-s1.pdf| www-teksti = | Tiedostomuoto = PDF| Viitattu =29.4.2023 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref> |
|||
[[Tiedosto:Mira.jpg|thumb|400px|Miran ympärillä oleva kaasuvaippa ja kaasupyrstö.]] |
|||
==Historia== |
|||
Mira on ensimmäinen varmuudella tunnistettu muuttuva tähti. [[David Fabricius]] havaitsi vuonna 1596 sen ensin kirkastuvan ja sitten himmenevän näkymättömiin. Hän piti sitä ensin [[nova]]na, mutta havaitsi sen uudelleen 1609.<ref name=hr>{{Lehtiviite | Tekijä =Dorrit Hoffleit | Otsikko = History of the Discovery of Mira Stars | Julkaisu = The Journal of the American Association of Variable Star Observers | Ajankohta = 1997 | Vuosikerta = 25 | Numero = 2 | Sivut = 115-136 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | Pmid = | Doi = | Issn = | Jstor = | Bibcode = 1997JAVSO..25..115H | www = https://articles.adsabs.harvard.edu/pdf/1997JAVSO..25..115H | www-teksti = | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu =29.4.2023 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref> Vuonna 1638 Johannes Holwarda havaitsi tähden yhdentoista kuukauden mittaisen jakson, ja 1662 [[Johannes Hevelius]] antoi sille nimen Mira (latinaksi 'ihmeellinen' tai 'ällistyttävä'). [[Ismaël Bullialdus]] laski Miran jakson olevan 333 päivää, mikä on vain hieman enemmän kuin nykyinen 332 päivää. Bullialduksen havainto on voinut olla tarkka, koska Miran jaksollisuuden tiedetään vaihtelevan hieman. |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Rivi 63: | Rivi 56: | ||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
{{Commonscat|Mira}} |
{{Commonscat-rivi|Mira}} |
||
*[http://www.nasa.gov/mission_pages/galex/20070815/ Mira – Bizarre Star at NASA] {{en}} |
*[http://www.nasa.gov/mission_pages/galex/20070815/ Mira – Bizarre Star at NASA] {{en}} |
||
*[http://www.seds.org/~spider/spider/Vars/mira.html SEDS Mira] {{en}} |
*[http://www.seds.org/~spider/spider/Vars/mira.html SEDS Mira] {{en}} |
||
Rivi 76: | Rivi 69: | ||
{{Valaskalan tähdistö}} |
{{Valaskalan tähdistö}} |
||
{{Tynkä/Tähtitiede}} |
|||
[[Luokka:Kaksoistähdet]] |
[[Luokka:Kaksoistähdet]] |
||
[[Luokka:Mira-tähdet]] |
[[Luokka:Mira-tähdet]] |
Nykyinen versio 6. syyskuuta 2023 kello 16.35
Mira | |
---|---|
Mira ja sen kumppani Hubblen kuvaamana |
|
Nimen alkuperä | lat. ihmeellinen tai ällistyttävä |
Bayerin designaatio | Omikron Ceti, o Ceti, o Cet, omi Cet |
Flamsteedin designaatio | 68 Ceti, 68 Cet |
HD-designaatio | HD 14386 |
Muut designaatiot | HR 681,SAO 129825, BD -3 353, WDS 02193-0259Aa, ADS 1778A, Mira B on VZ Ceti |
Fyysiset ominaisuudet | |
Näennäinen kirkkaus | 2,0–10,1, vaihtelee mm 331,96 päivän jaksossa korkeudella 8,1, muitakin jaksoja on. Mira B: 9,5–12,0 mv |
Absoluuttinen kirkkaus | 0,93 max? Mv |
Valovoima | 15000 max/? LO (aurinkoa) aurinkoa |
Spektriluokka | M7IIIe (M5.5e-9e III), DA (valkoinen kääpiö) |
Väri-indeksi | B-V 1,42 U-B 1,09, lähellä maksimia, ovat erilaisia vaihtelevilla kirkkauksilla. |
Lämpötila | keskim 2200/? K K |
Massa | 15,7 MO (aurinkoa) M☉ |
Säde | 700 RO (aurinkoa) R☉ |
Muuttujatyyppi | Sykkivä, pitkäjaksoinen Mira-tyyppiä |
Pyörimisnopeus | ? km/s |
Metallipitoisuus | ? |
Ikä | ? milj. v |
Astrometriset ominaisuudet | |
Tähdistö | Valas Cetus |
Rektaskensio (J2000) | 02h 19m 20.79s |
Deklinaatio (J2000) | -02° 58′ 39.5″ |
Etäisyys | 418 valovuotta (128,15 pc parsekia) |
Parallaksi | 7,79 ± 1,23 mas mas |
Säteisnopeus | +63,8 km/s km/s km/s |
Ominaisliike |
RA: 10,33 mas/yr dekl.: -239,48 mas/yr mas/v |
Mira (Omikron Ceti /ο Cet /ο Ceti) on Valaan tähdistössä sijaitseva kirkkaudeltaan muuttuva tähti, joka on myös kaksoistähti.
Ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mira on pitkäjaksoisten Mira-tyyppisten tähtien prototyyppi. Sitä alettiin epäillä kaksoistähdeksi jo 1918, ja vuonna 1923 Robert Grant Aitken havaitsi Mira B:n optisesti.
Mira A on asymptoottihaaraan kuuluva sykkivä punainen jättiläinen. Mira B on valkoinen kääpiö, jonka ympärillä on kaasurengas. Ne muodostavat symbioottisen kaksoistähden, missä Mira A menettää avaruuteen ainettaan, joka kertyy Mira B:n pinnalle. Tähtien välinen etäisyys on tällä hetkellä noin 70 AU.
Vuonna 2007 ajateltiin, että Mira B on oranssi pääsarjan tähti,[1] mutta vuonna 2010 julkaistiin havaintoja, jotka tukevat käsitystä, että se on sittenkin valkea kääpiö.[2]
Mira on ainoa tunnettu tähti, jolla on komeettamainen pyrstö, pituudeltaan noin 13 valovuotta. Se on muodostunut Miran menettämästä aineesta ja tähtienvälisestä kaasusta, jonka läpi Mira kulkee poikkeuksellisen suurella nopeudella (n. 130 km/s).[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mira on ensimmäinen varmuudella tunnistettu muuttuva tähti. David Fabricius havaitsi vuonna 1596 sen ensin kirkastuvan ja sitten himmenevän näkymättömiin. Hän piti sitä ensin novana, mutta havaitsi sen uudelleen 1609.[4] Vuonna 1638 Johannes Holwarda havaitsi tähden yhdentoista kuukauden mittaisen jakson, ja 1662 Johannes Hevelius antoi sille nimen Mira (latinaksi 'ihmeellinen' tai 'ällistyttävä'). Ismaël Bullialdus laski Miran jakson olevan 333 päivää, mikä on vain hieman enemmän kuin nykyinen 332 päivää. Bullialduksen havainto on voinut olla tarkka, koska Miran jaksollisuuden tiedetään vaihtelevan hieman.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ First Planet-Forming Disk Found in the Environment of a Dying Star 2007. Keck Observatory. Viitattu 29.4.2012. (englanniksi)
- ↑ Sokoloski & Bildsten: Evidence for the White Dwarf Nature of Mira B. Solar and Stellar Astrophysics, 2010. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 29.4.2012. (englanniksi)
- ↑ D. Cristopher Martin et al.: A turbulent wake as a tracer of 30,000 years of Mira's mass loss history. Nature, 2007, nro 7155, s. 780–783. PubMed:17700694. doi:10.1038/nature06003. Bibcode:2007Natur.448..780M. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 29.4.2023.
- ↑ Dorrit Hoffleit: History of the Discovery of Mira Stars. The Journal of the American Association of Variable Star Observers, 1997, 25. vsk, nro 2, s. 115-136. Bibcode:1997JAVSO..25..115H. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 29.4.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mira Wikimedia Commonsissa
- Mira – Bizarre Star at NASA (englanniksi)
- SEDS Mira (englanniksi)
- AAVSO Mira (englanniksi)
- Daviddarling Mira (englanniksi)
- Kaler: mira (englanniksi)
- Alcyone.de Mira (englanniksi)
- TCAEP Miran (englanniksi) arkistokopio Internet archivessa
- Domeofthesky Mira (englanniksi)
Tähdet |
β Cet, α Cet, Mira, η Cet, γ Cet, τ Cet, ι Cet, θ Cet, ζ Cet, υ Cet, δ Cet, π Cet, μ Cet, ξ2 Cet, ξ1 Cet, 7 Cet, 2 Cet, χ Cet A, λ Cet, σ Cet, φ1 Cet, 20 Cet, ε Cet, κ1 Cet, ν Cet, ρ Cet, 6 Cet, 46 Cet, 56 Cet, 3 Cet, 94 Cet, 48 Cet, AD Cet, 37 Cet, φ2 Cet, 13 Cet, 69 Cet, φ3 Cet, 75 Cet, 25 Cet, 50 Cet, 39 Cet, 60 Cet, 70 Cet, 57 Cet, 47 Cet, 67 Cet, 80 Cet, EL Cet, 28 Cet, T Cet, φ4 Cet, 49 Cet, 93 Cet, 95 Cet, 64 Cet, 66 Cet, 81 Cet, 38 Cet, 97 Cet, 30 Cet, 12 Cet, 84 Cet, 77 Cet, 42 Cet, 34 Cet, 14 Cet, 63 Cet, 61 Cet, 33 Cet, 26 Cet, 27 Cet, 18 Cet, 21 Cet, 10 Cet, 44 Cet, 1 Cet, 71 Cet, 9 Cet, 32 Cet, HD 11964, 29 Cet, 25 Ari, 43 Cet, 40 Cet, 58 Cet, 35 Cet, 15 Cet, χ Cet B, 79 Cet, HD 11506, HD 12039, HD 224693, 58 Cet, HD 2638, YZ Cet, UV Cet, BL Cet |
---|---|
Eksoplaneetat |
94 Cet b, HD 11964 b, 79 Cet b, HD 11506 b, HD 224693 b, HD 2638 b, LHS 1140b |