Ero sivun ”Erik Gustaf Boström” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Uusi sivu: {{Valtionjohto | nimi = Erik Gustaf Boström | alkuperäinen nimi = | kuva = | arvo = Ruotsin pääministeri | virassa = 5. hein...
 
p kh, wl, pientä viilausta
 
(9 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 19: Rivi 19:
| edeltäjä4 =
| edeltäjä4 =
| seuraaja4 =
| seuraaja4 =
| kansanedustajana = 1876—1893 (2. kamari)<br />1894—1907? (1. kamari)
| kansanedustajana = 1876—1893 (2. kamari)<br />1894—1907 (1. kamari)
| eduskuntaryhmä =
| eduskuntaryhmä =
| vaalipiiri = Roslagenin eteläinen
| vaalipiiri = Roslagenin eteläinen
Rivi 40: Rivi 40:
'''Erik Gustaf Boström''' ([[11. helmikuuta]] [[1842]] – [[21. helmikuuta]] [[1907]]) oli [[ruotsi|ruotsalainen]] poliitikko. Hän toimi maansa pääministerinä kaksi kertaa, ja lisäksi ulkoministerinä, valtiovarainministerinä ja kansanedustajana.<ref name="SBL">{{Verkkoviite | Osoite = https://sok.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=18001 | Nimeke = Erik Gustaf Boström | Tekijä = S. J. Boethius | Ajankohta = | Julkaisu = Svenskt biografiskt lexikon | Kieli = {{sv}} | Viitattu = 30.12.2018 }}</ref>
'''Erik Gustaf Boström''' ([[11. helmikuuta]] [[1842]] – [[21. helmikuuta]] [[1907]]) oli [[ruotsi|ruotsalainen]] poliitikko. Hän toimi maansa pääministerinä kaksi kertaa, ja lisäksi ulkoministerinä, valtiovarainministerinä ja kansanedustajana.<ref name="SBL">{{Verkkoviite | Osoite = https://sok.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=18001 | Nimeke = Erik Gustaf Boström | Tekijä = S. J. Boethius | Ajankohta = | Julkaisu = Svenskt biografiskt lexikon | Kieli = {{sv}} | Viitattu = 30.12.2018 }}</ref>


Boström opiskeli Uppsalan yliopistossa, mutta äitinsä kuoleman jälkeen palasi hoitamaan suvun maaomaisuutta. Lähiseudun maanviljelijät kunnoittivat häntä ja äänestivät Boströmin valtiopäiväedustajakseen vuonna 1876. Tuohon aikaan keskustalainen maaseudun puolue oli voimissaan, mutta sen veropolitiikasta oli kiistoja. Boströmillä sanottiin olevan taloionpoikaisjärkeä, kammo byrokratiaa kohtaan ja kyky ymmästää maanviljelijöiden huolia. Puolue hajosi 1883 ja Boström liittyi ns. Uuteen keskustaan.<ref name="SBL"/>
Boström opiskeli [[Uppsalan yliopisto]]ssa, mutta vanhempiensa kuoleman jälkeen palasi hoitamaan suvun [[sääntöperintö]]tilaa. Lähiseudun maanviljelijät kunnioittivat häntä ja äänestivät Boströmin valtiopäiväedustajakseen vuonna 1876. Tuohon aikaan keskustalainen [[lantmannapartiet|maaseudun puolue]] oli voimissaan, mutta sen veropolitiikasta oli kiistoja. Boströmillä sanottiin olevan talonpoikaisjärkeä, kammo byrokratiaa kohtaan ja kyky ymmärtää maanviljelijöiden huolia. Puolue hajosi 1883, ja Boström liittyi niin kutsuttuun Uuteen keskustaan.<ref name="SBL"/>


Vuonna 1891 Boströmistä tuli pääministeri. Tuohon aikaan Ruotsin politiikassa kiisteltiin vapaakaupan ja protektionismin välillä. Boströmin erityisenä tavoitteena oli sotavoimien vahvistaminen.<ref name="SBL"/>
Vuonna 1891 Boströmistä tuli pääministeri. Tuohon aikaan Ruotsin politiikassa kiisteltiin vapaakaupan ja protektionismin välillä, ja Boström kannatti protektionismia. Boströmin erityisenä tavoitteena oli sotavoimien vahvistaminen. Hän sai valtiopäivät luopumaan vanhasta [[ruotujakolaitos|ruotujaosta]] ja siirtymään lähemmäksi yleistä asevelvollisuutta.<ref name="SBL"/>


Toisella pääministerikaudellaan Boström yritti turhaan laajentaa äänioikeutta kaikille 25 vuotta täyttäneille miehille. Hän ei myöskään onnistunut säilyttämään [[Ruotsi-Norja]]n personaaliunionia. Norjalaiset kokivat, että heidän maataan kohdeltiin siirtomaana eikä tasaveroisena valtioliittokumppanina.<ref name="SBL"/><ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Historical Dictionary of Sweden | Tekijä = Elisabeth Elgán, Irene Scobbie | Vuosi = 2015 | Sivu = 46 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Rowman & Littlefield | Isbn = 9781442250710 | www = https://books.google.fi/books?id=8iJpCgAAQBAJ&pg=PA46&lpg=PA46 | Viitattu = 31.12.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref>
[[Ruotsi-Norja]]n personaaliunioini purkautui Boströmin toisella pääministerikaudella.<ref name="SBL"/>


== Lähteet ==
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}


{{Ruotsin pääministeri}}

{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{AAKKOSTUS:Boström, Erik Gustaf}}
{{AAKKOSTUS:Boström, Erik Gustaf}}
[[Luokka:Ruotsin pääministerit]]
[[Luokka:Ruotsin pääministerit]]
[[Luokka:Ruotsin ulkoministerit]]
[[Luokka:Ruotsin valtiovarainministerit]]
[[Luokka:Vuonna 1842 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1842 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1907 kuolleet]]
[[Luokka:Vuonna 1907 kuolleet]]

Nykyinen versio 3. syyskuuta 2024 kello 00.55

Erik Gustaf Boström
Ruotsin pääministeri
5. heinäkuuta 1902 – 13. huhtikuuta 1905
Edeltäjä Fredrik von Otter
Seuraaja Johan Ramstedt
Ruotsin pääministeri
10. heinäkuuta 1891 – 12. syyskuuta 1900
Edeltäjä Gustaf Åkerhielm
Seuraaja Fredrik von Otter
Kansanedustaja
1876—1893 (2. kamari)
1894—1907 (1. kamari)
Vaalipiiri Roslagenin eteläinen
Henkilötiedot
Syntynyt11. helmikuuta 1842
Tukholma
Kuollut21. helmikuuta 1907 (ikä 65)
Tukholma
Tiedot
Tutkinnot Uppsalan yliopisto

Erik Gustaf Boström (11. helmikuuta 184221. helmikuuta 1907) oli ruotsalainen poliitikko. Hän toimi maansa pääministerinä kaksi kertaa, ja lisäksi ulkoministerinä, valtiovarainministerinä ja kansanedustajana.[1]

Boström opiskeli Uppsalan yliopistossa, mutta vanhempiensa kuoleman jälkeen palasi hoitamaan suvun sääntöperintötilaa. Lähiseudun maanviljelijät kunnioittivat häntä ja äänestivät Boströmin valtiopäiväedustajakseen vuonna 1876. Tuohon aikaan keskustalainen maaseudun puolue oli voimissaan, mutta sen veropolitiikasta oli kiistoja. Boströmillä sanottiin olevan talonpoikaisjärkeä, kammo byrokratiaa kohtaan ja kyky ymmärtää maanviljelijöiden huolia. Puolue hajosi 1883, ja Boström liittyi niin kutsuttuun Uuteen keskustaan.[1]

Vuonna 1891 Boströmistä tuli pääministeri. Tuohon aikaan Ruotsin politiikassa kiisteltiin vapaakaupan ja protektionismin välillä, ja Boström kannatti protektionismia. Boströmin erityisenä tavoitteena oli sotavoimien vahvistaminen. Hän sai valtiopäivät luopumaan vanhasta ruotujaosta ja siirtymään lähemmäksi yleistä asevelvollisuutta.[1]

Toisella pääministerikaudellaan Boström yritti turhaan laajentaa äänioikeutta kaikille 25 vuotta täyttäneille miehille. Hän ei myöskään onnistunut säilyttämään Ruotsi-Norjan personaaliunionia. Norjalaiset kokivat, että heidän maataan kohdeltiin siirtomaana eikä tasaveroisena valtioliittokumppanina.[1][2]

  1. a b c d S. J. Boethius: Erik Gustaf Boström Svenskt biografiskt lexikon. Viitattu 30.12.2018. (ruotsiksi)
  2. Elisabeth Elgán, Irene Scobbie: Historical Dictionary of Sweden, s. 46. Rowman & Littlefield, 2015. ISBN 9781442250710. Teoksen verkkoversio (viitattu 31.12.2018). (englanniksi)