Ero sivun ”Velaari” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
 
(6 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
'''Velaariäänteistä''' puhutaan kielitieteessä, kun pyritään kuvailemaan äänteen artikulaatiopaikkaa ääntöelimissä. Velaari on äänne, joka synnytetään kielen takaosan sekä kitalaen pehmeän osan (kitapurjeen) välissä. Velaariäänne on mm. englannin kielen sanassa ''cast'' ensimmäinen /c/
'''Velaarit''' ovat kielitieteessä [[äänne|äänteitä]], jotka artikuloidaan kielen takaosan sekä kitalaen pehmeän osan eli kitapurjeen välissä.<ref name=w1/> Velaareja ovat muun muassa [[suomen kieli|suomen]] ''k'' ja ''g'' sekä niin sanottu [[äng-äänne]].


== Lähteet ==
[[Luokka:Fonetiikka]]
{{Viitteet|viitteet=
* <ref name=w1>{{Kirjaviite | Tekijä=Wiik, Kalevi | Nimeke=Fonetiikan perusteet | Selite=Oppikirja | Julkaisupaikka=Helsinki |Julkaisija=WSOY | Vuosi=1981 | Tunniste=ISBN 951-0-10324-1}}</ref>
}}

{{IPA konsonantit avattava}}
{{Tynkä/Kieli}}

[[Luokka:Konsonantit]]

Nykyinen versio 12. tammikuuta 2023 kello 03.16

Velaarit ovat kielitieteessä äänteitä, jotka artikuloidaan kielen takaosan sekä kitalaen pehmeän osan eli kitapurjeen välissä.[1] Velaareja ovat muun muassa suomen k ja g sekä niin sanottu äng-äänne.

  1. Wiik, Kalevi: Fonetiikan perusteet. Oppikirja. Helsinki: WSOY, 1981. ISBN 951-0-10324-1.
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.