Ero sivun ”Riitta Nelimarkka” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
järjestelyä
Rivi 13: Rivi 13:


==Koulutus==
==Koulutus==
Nelimarkka kävi [[Vapaa taidekoulu|Vapaata taidekoulua]] 1967–1968, ja valmistui myöhemmin kuvaamataidonopettajaksi. Hän opiskeli myös Tukholman taideammattikoulussa [[animaatio]]ta, valokuvausta ja taidekasvatusta sekä [[Taideteollinen oppilaitos|Taideteollisessa oppilaitoksessa]] elokuvaa. Lisäksi Nelimarkka opiskeli pianonsoittoa [[Sibelius-Akatemia]]ssa. Hän väitteli taiteen tohtoriksi vuonna 2001.
Nelimarkka kävi [[Vapaa taidekoulu|Vapaata taidekoulua]] 1967–1968, ja valmistui myöhemmin kuvaamataidonopettajaksi. Hän opiskeli myös Tukholman taideammattikoulussa [[animaatio]]ta, valokuvausta ja taidekasvatusta sekä [[Taideteollinen oppilaitos|Taideteollisessa oppilaitoksessa]] elokuvaa. Lisäksi Nelimarkka opiskeli pianonsoittoa [[Sibelius-Akatemia]]ssa. Hän valmistui taiteen tohtoriksi vuonna 2001.


===Tohtorinväitös ===
===Tohtorinväitös ===

Versio 24. maaliskuuta 2014 kello 20.38

Riitta Nelimarkka
Riitta Nelimarkka
Riitta Nelimarkka
Henkilötiedot
Syntynyt6. heinäkuuta 1948 Helsinki
Kansalaisuus Suomalainen

Riitta Nelimarkka (oik. Riitta Nelimarkka-Seeck) (s. 6. heinäkuuta 1948 Helsinki) on suomalainen kuvataiteilija, kirjailija, elokuvaohjaaja, taiteen tohtori ja professori.

Nelimarkan tuotantoon kuuluu grafiikkaa, animaatioita, maalauksia, taide- ja runokirjoja, taidetekstiilejä, sekä laajoja näyttelykokonaisuuksia. Vuodesta 1973 alkaen hän on pitänyt kymmeniä museo- ja yksityisnäyttelyitä Suomessa ja ulkomailla. Hän on ollut useissa taiteen alan luottamustoimissa.

Koulutus

Nelimarkka kävi Vapaata taidekoulua 1967–1968, ja valmistui myöhemmin kuvaamataidonopettajaksi. Hän opiskeli myös Tukholman taideammattikoulussa animaatiota, valokuvausta ja taidekasvatusta sekä Taideteollisessa oppilaitoksessa elokuvaa. Lisäksi Nelimarkka opiskeli pianonsoittoa Sibelius-Akatemiassa. Hän valmistui taiteen tohtoriksi vuonna 2001.

Tohtorinväitös

Riitta Nelimarkan väittelyä tohtoriksi seurasi kohu. Hänen väitösteoksensa Self portrait Elisen väitöskirja, Variaation variaatio, 2000 väitöskirja kuvasi hänen omaa suhdettaan omiin teoksiinsa. Teos sai painatusluvan ja vastaväittäjät puolsivat hyväksymistä. Taideteollisen korkeakoulun tutkintoneuvosto kuitenkin hylkäsi työn marraskuussa 2000. Nelimarkka vaati oikaisua ja tutkintolautakunta kumosi neuvoston tekemän päätöksen. Self portrait hyväksyttiin helmikuussa 2001. Nelimarkka kirjoitti tapauksesta pamfletin Väitösfarssi (2005).

Näyttelyitä

Nelimarkalla on ollut pysyvä näyttely Bongan linnassa Loviisassa vuodesta 1998. Yksityisnäyttelyiden lisäksi hän on ollut mukana yhteisnäyttelyissä Suomessa ja ulkomailla. Nelimarkan tekstiiliteoksia on yksityisissä ja julkisissa kokoelmissa, kansainvälisissä yrityksissä, useissa Suomen suurlähetystöissä ja tasavallan presidentin virka-asunnossa Mäntyniemessä.

Bongan linna

Perhetausta ja tilukset

Riitta Nelimarkka on professori Eero Nelimarkan pojantytär ja Neles Oy:n perustajan DI Antti Nelimarkan tytär. Riitta Nelimarkka-Seeck on puheenjohtaja Seeckin suvun Bonga Investment Oy:ssä.[1] Seeckit omistavat Itä-Uudellamaalla Rauma-Repolalle ja sitä ennen Johannes Askolinin kartanoille kuuluneita metsiä, joiden rinnalla olevat peltoalueet lunastettiin pientiloiksi maanhankintalain perusteella 1945-1946. Vuonna 2012 perustettiin Myrskylässä yksityinen, kolmeen palstaan jakautuva 51,7 hehtaarin luonnonsuojelualue kunnan toiseksi luonnonsuojelualueeksi Sopajärven jälkeen.[2]

Palkintoja ja tunnustuksia

Riitta Nelimarkalle myönnettiin professorin arvonimi vuonna 2008.[3] Hän oli Vuoden munkkalainen 2003. Hän on saanut palkintoja ja kunniamainintoja kansainvälisillä festivaaleilla, muun muassa Bolognassa 1990 ja 1992 ja Brnossa 1992, Hyvän Tiedon Omenan, 1992–2008, juryn erikoispalkinnon lastenelokuvafestivaalilla Giffonissa, Italiassa 1980, sekä Risto Jarva -palkinnon 1985. Nelimarkalle on myönnetty myös Kirjavaliot 1983, Jussi-kunniakirja 1979, Kalevala-seuran nuorten palkinto 1975, Kritiikin Kannukset 1974, elokuvan Valtionpalkinto 1972, Elokuvan laatupalkinto 1972, 1973 ja 1979, sekä useita taideapurahoja, muun muassa Kulttuurirahastosta.

Teossarjoja (vuodesta 2005 alkaen)

Golf is Cool, charcoal drawing 2010

Flyygelipäät II, kollaaseja, 2008, Salainen planeetta, valokuvia, 2008, Unique Kiss, villateoksia, piirustuksia ja maalauksia, 2007–2008, Secret Colours, sekatekniikka, 2007, Golf is Cool!, hiili&liitu -piirustuksia ja villateoksia, 2007, Elise Loves Life, villareliefejä, 2007, Angels and Lemons, villareliefejä, 2007, Dangels and Evils, villareliefejä ja piirustuksia, 2006, Dogs and Foxes, serigrafioita, 2005, Flyygelipäät II, serigrafioita ja piirustuksia, 2005, 102, vesivärimaalauksia 2005, Creatures and Things, villareliefejä, 2005–2006.

Kirjat

Play begins! Curtain Down!, 2009.
Donna est Fragile, 2009.
  • Elisen epämuistelmat, Tammi, 2008.
  • The Marginal – Värityskirja, ei heikkohermoisille, Art Print & Seneca, 2005.
  • Väitösfarssi, Seneca 2003.
  • Self portrait Elisen väitöskirja, Variaation variaatio, Seneca, 2000.
  • Giovanna, Seneca & Tammi, 1996.
  • Apollon, Seneca & Tammi, 1996.
  • Oceania, Seneca & WSOY, 1993.
  • Babylonia, Seneca & Tammi, 1991.
  • Karmelian ABC, Seneca & Tammi, 1990.
  • Tabula Rasa, WSOY, 1987.
  • Eero Nelimarkka (Jaakko Seeckin ja Pekka Suhosen kanssa), Weilin & Göös, 1984.
  • Galleria (Leena Krohnin kanssa), WSOY, 1983.
  • Iso ja Pieni universumissa, Weilin & Göös, 1983.
  • Seitsemän veljestä, Weilin & Göös, 1980 (5. p. 1999 Tammi).
  • Piispa Henrik ja Lalli, Gummerus, 1975.
  • Sammon ryöstö, Gummerus, 1974.
  • Avaruus (Appelqvist-Jännes-Nelimarkka), Gummerus, 1972.

Cd

  • Self portrait Elise´s dissertation, a Variation of a variation, cd, Seneca, 2001

Elokuvat

Seven Brothers, animated film 58 min 1980 - 2011
  • Seven Brothers 2, ranska ja englanti, 2008 (co-production Les Filmes du Paradoxe & Seneca).
  • Seitsemän veljestä, DVD, 2008.
  • Birth of Rabula, 1995.
  • Bagatelles, op. 1–13, 1985–1986.
  • Seitsemän veljestä, 1979.
  • Kirjava maa, 1975.
  • Piispa Henrik ja Lalli, 1974.
  • Sammon tarina 1–3, 1972–1974.

Lähteet

Aiheesta muualla