Ero sivun ”Punkit” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Punkit käyttää nuukkssaa |
p Käyttäjän 185.166.184.68 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Ejs-80 tekemään versioon. |
||
| Rivi 30: | Rivi 30: | ||
'''Punkit''' (''Acari'') ovat [[hämähäkkieläimet|hämähäkkieläimiin]] kuuluva alaluokka. Punkit ovat kooltaan pieniä, monet lajit mikroskooppisia. Niitä tunnetaan yli 30 000 lajia (2005), ja vielä tunnistamattomia lajeja uskotaan olevan moninkertainen määrä. Punkkien elintavat ovat monimuotoisia, ja niitä elää niin maalla kuin sekä makeassa että suolaisessa vedessä. |
'''Punkit''' (''Acari'') ovat [[hämähäkkieläimet|hämähäkkieläimiin]] kuuluva alaluokka. Punkit ovat kooltaan pieniä, monet lajit mikroskooppisia. Niitä tunnetaan yli 30 000 lajia (2005), ja vielä tunnistamattomia lajeja uskotaan olevan moninkertainen määrä. Punkkien elintavat ovat monimuotoisia, ja niitä elää niin maalla kuin sekä makeassa että suolaisessa vedessä. |
||
Punkit jaetaan tavallisesti kolmen ylälahkon muodostamaan ryhmään: [[aitopunkit]] (''Acariformes''), [[lukkipunkit]] (''Opilioacariformes'') ja [[loispunkit]] (''Parasitiformes''). Lukkipunkkeihin kuuluu vain yksi suku, jossa on noin tusina eri lajia. Loispunkkien ryhmästä käytetään toisinaan myös nimeä ''kilpipunkit''. Monet punkeista ovat [[Loinen (biologia)|loisia]], yleensä ulkoloisia. Muut kuin varsinaiset loispunkit ovat yleensä [[saalistaja|petoja]], mutta on myös paljon lahottajapunkkeja. Edellä mainitussa loispunkkien ylälahkoon kuuluvassa suuressa [[petopunkit|petopunkkien]] lahkossa on todellisten petojen ohella myös loisina eläviä |
Punkit jaetaan tavallisesti kolmen ylälahkon muodostamaan ryhmään: [[aitopunkit]] (''Acariformes''), [[lukkipunkit]] (''Opilioacariformes'') ja [[loispunkit]] (''Parasitiformes''). Lukkipunkkeihin kuuluu vain yksi suku, jossa on noin tusina eri lajia. Loispunkkien ryhmästä käytetään toisinaan myös nimeä ''kilpipunkit''. Monet punkeista ovat [[Loinen (biologia)|loisia]], yleensä ulkoloisia. Muut kuin varsinaiset loispunkit ovat yleensä [[saalistaja|petoja]], mutta on myös paljon lahottajapunkkeja. Edellä mainitussa loispunkkien ylälahkoon kuuluvassa suuressa [[petopunkit|petopunkkien]] lahkossa on todellisten petojen ohella myös loisina eläviä lajeja. |
||
Suomessa tunnetuimmat punkit lienevät ihmisestäkin verta imevä [[puutiainen]] ja mikroskooppinen [[Pölypunkit|pölypunkki]]. Useimmille on tuttu myös pieni, punainen [[samettipunkit|samettipunkki]] sekä sisätilojen kasveihin seittejä tekevä [[vihannespunkki]]. Kasvihuoneviljelijät käyttävät niin Suomessa kuin muualla yleisesti petopunkkeja tuholaisten, esimerkiksi juuri vihannespunkin torjuntaan. |
Suomessa tunnetuimmat punkit lienevät ihmisestäkin verta imevä [[puutiainen]] ja mikroskooppinen [[Pölypunkit|pölypunkki]]. Useimmille on tuttu myös pieni, punainen [[samettipunkit|samettipunkki]] sekä sisätilojen kasveihin seittejä tekevä [[vihannespunkki]]. Kasvihuoneviljelijät käyttävät niin Suomessa kuin muualla yleisesti petopunkkeja tuholaisten, esimerkiksi juuri vihannespunkin torjuntaan. |
||
Versio 14. syyskuuta 2017 kello 10.05
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Punkit | |
|---|---|
.jpg) Ixodes hexagonus -puutiaislaji |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumalliset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Leukakoukulliset Chelicerata |
| Luokka: | Hämähäkkieläimet Arachnida |
| Alaluokka: |
Punkit Acari leach, 1817 |
| Ylälahkot ja lahkot | |
|
|
| Katso myös | |
Punkit (Acari) ovat hämähäkkieläimiin kuuluva alaluokka. Punkit ovat kooltaan pieniä, monet lajit mikroskooppisia. Niitä tunnetaan yli 30 000 lajia (2005), ja vielä tunnistamattomia lajeja uskotaan olevan moninkertainen määrä. Punkkien elintavat ovat monimuotoisia, ja niitä elää niin maalla kuin sekä makeassa että suolaisessa vedessä.
Punkit jaetaan tavallisesti kolmen ylälahkon muodostamaan ryhmään: aitopunkit (Acariformes), lukkipunkit (Opilioacariformes) ja loispunkit (Parasitiformes). Lukkipunkkeihin kuuluu vain yksi suku, jossa on noin tusina eri lajia. Loispunkkien ryhmästä käytetään toisinaan myös nimeä kilpipunkit. Monet punkeista ovat loisia, yleensä ulkoloisia. Muut kuin varsinaiset loispunkit ovat yleensä petoja, mutta on myös paljon lahottajapunkkeja. Edellä mainitussa loispunkkien ylälahkoon kuuluvassa suuressa petopunkkien lahkossa on todellisten petojen ohella myös loisina eläviä lajeja.
Suomessa tunnetuimmat punkit lienevät ihmisestäkin verta imevä puutiainen ja mikroskooppinen pölypunkki. Useimmille on tuttu myös pieni, punainen samettipunkki sekä sisätilojen kasveihin seittejä tekevä vihannespunkki. Kasvihuoneviljelijät käyttävät niin Suomessa kuin muualla yleisesti petopunkkeja tuholaisten, esimerkiksi juuri vihannespunkin torjuntaan.
Punkit Suomessa
Suomesta on tavattu noin 1500 eri punkkilajia, mutta tietoa ryhmästä on hyvin vähän ja todellinen lajimäärä on varmasti paljon suurempi. Kattavampaa tietoa suomalaisesta lajistosta on vain sammalpunkeista (Oribatida), petopunkeista (Mesostigmata) ja puutiaisista (Ixodida). Vuoteen 2010 mennessä sammalpunkkeja on Suomesta tavattu 328 lajia, petopunkkeja 394 lajia ja puutiaisia 10 lajia. Erilaisista vesipunkeista on lisäksi luettelo, jossa oli vuonna 2009 lueteltu 139 lajia. Suomen lajiston uhanalaisarvioinnissa 2010 punkit jätettiin pääsääntöisesti arvioimatta ja osa yleisimmistä lajeista todettiin elinvoimaisiksi, mutta sammalpunkkeihin lukeutuva Austrotritia finlandica saattaa olla silmälläpidettävä laji (NT).[1]
Lähteet
Aiheesta muualla
- Arno Forsius: Punkeista ja lääketieteestä
- Dermaklinikka.fi- tietoa punkeista
- Hyonteismaailma.fi - Puutiainen eli punkki