Ero sivun ”Jokidelfiinit” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
sisältö on ristiriidassa nimistölähteiden kanssa |
luvut luiskahtaneet väärinpäin |
||
Rivi 20: | Rivi 20: | ||
| commonscat = Platanistidae |
| commonscat = Platanistidae |
||
}} |
}} |
||
'''Jokidelfiinit''' (Platanistidae) on yksi [[Valaat|valaiden]] (Cetacea) lahkon [[Heimo (biologia)|heimoista]]. Nykyisin siihen kuuluu |
'''Jokidelfiinit''' (Platanistidae) on yksi [[Valaat|valaiden]] (Cetacea) lahkon [[Heimo (biologia)|heimoista]]. Nykyisin siihen kuuluu 5 lajia 4 suvussa.<ref name="adw">{{Verkkoviite | Osoite = https://animaldiversity.org/accounts/Platanistidae/ | Nimeke = Platanistidae | Tekijä = | Julkaisu = Animal Diversity Web | Viitattu = 26.1.2020 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
||
Jokidelfiinien pituus on tavanomaisesti verrattain pieni, vain 1,5–3 metriä. Niillä on pitkä [[kuono]], joka tunnistaa herkästi [[Kala|kalat]] ja pienet [[äyriäiset]] pohjaliejusta, mistä jokidelfiinit niitä saalistavat. Ruumis on solakan muotoinen ja tasaisen paksu pään takaosaan saakka, jossa näkyy hienoinen ”kaula”. Jokidelfiinien rintaevät ovat lyhyet ja leveät ja niiden kärjet ovat pyöristyneet. Joillakin lajeilla evän ihon alla voi erottaa sormiluut. Tavallisesti matalan selkäevän muoto on yleensä kolmiomainen. Ihon värityksessä ei ole lainkaan kuvioita. Jokidelfiinien [[näköaisti]] on huono surkastuneen linssin ja kehittymättömän näköhermon vuoksi; ne pystyvät aistimaan vain valon voimakkuuksien eroja. Näille delfiineille [[Kuuloaisti|kuulo]]- ja [[tuntoaisti]] ovatkin sameissa vesissä tärkeämpiä. Kaikilla jokidelfiineillä on hyvä [[Kaikuluotaus|kaikuluotausjärjestelmä]].<ref name="weilin+göös">{{Kirjaviite | Tekijä = Elo, Ulla (toim.)| Nimike = Maailman uhanalaiset eläimet - Osa 1: Nisäkkäät | Sivu = 58 | Vuosi = 1991 | Julkaisija = Weilin+Göös | Tunniste = ISBN 951-35-4686-1}}</ref> |
Jokidelfiinien pituus on tavanomaisesti verrattain pieni, vain 1,5–3 metriä. Niillä on pitkä [[kuono]], joka tunnistaa herkästi [[Kala|kalat]] ja pienet [[äyriäiset]] pohjaliejusta, mistä jokidelfiinit niitä saalistavat. Ruumis on solakan muotoinen ja tasaisen paksu pään takaosaan saakka, jossa näkyy hienoinen ”kaula”. Jokidelfiinien rintaevät ovat lyhyet ja leveät ja niiden kärjet ovat pyöristyneet. Joillakin lajeilla evän ihon alla voi erottaa sormiluut. Tavallisesti matalan selkäevän muoto on yleensä kolmiomainen. Ihon värityksessä ei ole lainkaan kuvioita. Jokidelfiinien [[näköaisti]] on huono surkastuneen linssin ja kehittymättömän näköhermon vuoksi; ne pystyvät aistimaan vain valon voimakkuuksien eroja. Näille delfiineille [[Kuuloaisti|kuulo]]- ja [[tuntoaisti]] ovatkin sameissa vesissä tärkeämpiä. Kaikilla jokidelfiineillä on hyvä [[Kaikuluotaus|kaikuluotausjärjestelmä]].<ref name="weilin+göös">{{Kirjaviite | Tekijä = Elo, Ulla (toim.)| Nimike = Maailman uhanalaiset eläimet - Osa 1: Nisäkkäät | Sivu = 58 | Vuosi = 1991 | Julkaisija = Weilin+Göös | Tunniste = ISBN 951-35-4686-1}}</ref> |
Versio 26. tammikuuta 2020 kello 13.14
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Sisältö on ristiriidassa nimistölähteiden ja artikkelin Jokivalaidensukuiset valaat kanssa. |
Jokidelfiinit | |
---|---|
Gangesindelfiini (Platanista gangetica) Gangesindelfiini (Platanista gangetica) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Alaluokka: | Synnyttävät nisäkkäät Theria |
Osaluokka: | Istukkanisäkkäät Eutheria |
Lahko: | Valaat Cetacea |
Alalahko: | Hammasvalaat Odontoceti |
Yläheimo: | Jokivalaidensukuiset valaat Platanistoidea |
Heimo: |
Jokidelfiinit Platanistidae Gray, 1846 |
Katso myös | |
Jokidelfiinit (Platanistidae) on yksi valaiden (Cetacea) lahkon heimoista. Nykyisin siihen kuuluu 5 lajia 4 suvussa.[1]
Jokidelfiinien pituus on tavanomaisesti verrattain pieni, vain 1,5–3 metriä. Niillä on pitkä kuono, joka tunnistaa herkästi kalat ja pienet äyriäiset pohjaliejusta, mistä jokidelfiinit niitä saalistavat. Ruumis on solakan muotoinen ja tasaisen paksu pään takaosaan saakka, jossa näkyy hienoinen ”kaula”. Jokidelfiinien rintaevät ovat lyhyet ja leveät ja niiden kärjet ovat pyöristyneet. Joillakin lajeilla evän ihon alla voi erottaa sormiluut. Tavallisesti matalan selkäevän muoto on yleensä kolmiomainen. Ihon värityksessä ei ole lainkaan kuvioita. Jokidelfiinien näköaisti on huono surkastuneen linssin ja kehittymättömän näköhermon vuoksi; ne pystyvät aistimaan vain valon voimakkuuksien eroja. Näille delfiineille kuulo- ja tuntoaisti ovatkin sameissa vesissä tärkeämpiä. Kaikilla jokidelfiineillä on hyvä kaikuluotausjärjestelmä.[2]
Jokidelfiinejä tavataan Aasiassa ja Etelä-Amerikassa, missä ne esiintyvät vain suolattomissa vesissä, yleensä suurissa joissa ja jokisuiden vuorovesivyöhykkeissä. Kaikki jokidelfiinilajit ovat uhanalaisia ja ne mainitaan kaikki CITES-sopimuksessa liitteessä I tai II.[2]
Lähteet
- ↑ Platanistidae Animal Diversity Web. Viitattu 26.1.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Elo, Ulla (toim.): Maailman uhanalaiset eläimet - Osa 1: Nisäkkäät, s. 58. Weilin+Göös, 1991. ISBN 951-35-4686-1.