Ero sivun ”Maastricht-vaihe” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Botti aikamerkitsi lähdepyynnön.
TXiKiBoT (keskustelu | muokkaukset)
194 810 muokkausta
p Botti lisäsi: eu:Maastrichtiar
Rivi 163: Rivi 163:
[[en:Maastrichtian]]
[[en:Maastrichtian]]
[[es:Maastrichtiano]]
[[es:Maastrichtiano]]
[[eu:Maastrichtiar]]
[[fr:Maastrichtien]]
[[fr:Maastrichtien]]
[[it:Maastrichtiano]]
[[it:Maastrichtiano]]

Versio 13. lokakuuta 2008 kello 12.11

Kolmisarvilisko Triceratops oli yleinen liitukauden lopuilla Maastricht-kaudella.

Maastricht-vaihe on nykyisten ajoitusten mukaan myöhäisliitukauden noin 70,6 – 65,5 miljoonaa vuotta sitten päättänyt geologinen ajanjakso. Maastricht-vaiheen lopussa dinosaurukset ja monet muut eläimet kuolivat äkkiä sukupuuttoon suuressa liitukauden lopun joukkosukupuutossa, joka lienee aiheutunut harvinaisen suuresta asteroiditörmäyksestä Jukatanin niemimaalle Mesoamerikkaan, tai muusta äkillisestä katastrofista, kuten valtavista tulivuorenpurkauksista. Eläinlajien joukkotuho joka näkyy kerrostumissa selvänä kerrostumissa K/T-rajana 65,2-65,8, jossa kalkin tuotanto äkkiä loppui. Maastrichtin jälkeen tuli paleoseenin Dania-vaihe.

Maastricht-vaihe

Liitukauden jako
kausi epookki vaihe ikä (mvs)
Paleogeeni Paleoseeni Dania nuorempi
Liitu myöhäis Maastricht 66,0–72,1
Campania 72,1–83,6
Santonum 83,6–86,3
Coniacum 86,3–89,8
Turonia 89,8–93,9
Cenomanum 93,9–100,5
varhais Alba 100,5–~113,0
Apt ~113,0–~125,0
Barrême ~125,0–~129,4
Hauterive ~129,4–~132,9
Valangin ~132,9–~139,8
Berrias ~139,8–~145,0
Jura myöhäis Tithonos vanhempi
Liitukauden jako ICS:n mukaan tammikuussa 2013.[1]

Maastricht-vaihe oli matelijoiden hallitseman mesotsooisen maailmankauden viimeinen vaihe. Kaudelle oli ominaista ilmaston viileneminen ja dinosauruslajiston hidas harveneminen. Silti tällä kaudella oli lämpimämpää kuin nyt. Tunnetuimpia eläimiä aivan liitukauden lopussa oli muun muassa Tyrannosaurus rex-lihansyöjädinosaurus. Ilmasto oli viilenemässä edellisen Champagne-vaiheen aikana ja Maastricht-kauden alussa. Kaudelle ei ollut niin kuuma ilmasto kuin liitukauden kekivaiheilla, vaika jotkut tutkijat ovat väittäneet vielä 70 miljoonaa vuotta sitten napojen lämpötilojen vastanneen keksiliitukauden lämpötiloja. Noin 70 miljoonaa vuotta sitten koettiin nopeahko viileneminen ja hyvin nopea lämpeneminen. Kauden keskivaiheilla ilmasto oli pitkiä aikoja malko vakaa. Viimeisen parin miljoona vuoden aikana lämpötila aleni. Liitukauden ja palaoseenin rajalla lämpötila nousi äkkiä noin 8 astetta porauspaikoilla 525 ja 527 lähellä Etelämannerta merenpohjassa.[2].

Ilmasto lämpeni tilapäisesti noin 0,4-0,1 miljoonaa vuotta ennen kauden joukkotuhoa luultavimmin Deccanin laakion tulivuorten purkautuessa ja vapauttaessa ilmaan kasvihuonekaasuja. Viimeiset 300000 vuotta planktonlajisto näyttää hitaasti harvalajistuneen. Viimeisen 0,2 miljoonaa vuotta ilmasto viileni.

Pohjois-Saksan Pompeckjin Maastricht-kerrostumat ovat 270 metriä paksut. On väitetty, että Jukatanin Chicxulub-kraatterin olisi aiheuttanut törmäys jo hieman ennen Maastricht-kauden loppua, mikä ei selittäisi dinosaurusten joukkotuhoa. Kaikki tutkijat eivät ole tätä mieltä. Kauden loppua kohti mentäessä merenpinta laski.

Mannerliikunnot Maastricht-vaiheessa

70 miljoonaa vuotta sitten Maastricht-vaiheenn alussa Atlantti oli nykyistä pienempi[3]. Grönlanti oli melkein Skandinaviassa kiinni ja Amerikka lähempänä Eurooppaa ja Afrikkaa. Merenpinta oli huomattavan korkealla. Suomen alue lienee ollut kuivaa maata. Alaska ja Siperia olivat toisissaan kiinni. Etelämanner ja Australia olivat lähellä toisiaan. Intia oli eteläisellä Intian valtamerellä ja liikkui melko nopeasti kohti Aasian keskiosaa.

Maastricht-vaiheen kerrostumia

Eläimistö ja kasvisto

Petolisko Tyrannosaurus rex eli Maastricht-kauden loppuun asti.
Pääartikkeli: Maastricht-vaiheen eläimistö ja kasvisto

Maastricht-vaiheeseen asti eli monia matelijoita, muun muassa Tyrannosaurus rex, Ankylosaurus, Triceratops. Kasveja söivät Alamosaurus, Merimatelijoita olivat muun muassa pitkäkaulaine Elasmosaurus ja ei-dinosaurus Tylosaurus, joka muistutti haita.

Ilmassa lenteli lepakkomainen pterosauri Quezatlcoatlus.

Maastricht-vaiheen nisäkkäiden tieteellisiä nimiä

  • Austrotriconodon mckennai
  • Austrotriconodon sepulvedai
  • Barbatodon transylvanicum
  • Bondesius ferox
  • Bubodens magnus
  • Buginbaatar transaltaiensis
  • Cimexomys gratus
  • ?Cimexomys gregori
  • Cimexomys hausoi
  • Cimexomys judithae
  • Cimexomys minor
  • Cimexomys sp.
  • Cimolodon electus
  • Cimolodon nitidus
  • Cimolodon parvus
  • Cimolodon sp.
  • Clemensodon megaloba
  • Essonodon browni
  • Essonodon sp.
  • Hainina belgica
  • Hainina sp.
  • Kimbetohia campi
  • Kimbetohia noin sp.
  • Kogaionon ungureanui
  • Meniscoessus borealis
  • Meniscoessus conquistus
  • Meniscoessus intermedius
  • Meniscoessus major
  • Meniscoessus robustus
  • Meniscoessus seminoensis
  • Mesodma ambigua
  • Mesodma formosa
  • Mesodma hensleighi
  • Mesodma primaeva
  • Mesodma senecta
  • Mesodma sp.
  • Mesodma thompsoni
  • Parectypodus foxi
  • Reigitherium bunodontum

Maastricht-vaiheeseen liittyviä ajanjaksoja

  • Hetonian (japanilainen) 77,1 -- 65,5 +/- 0,3 miljoonaa vuotta sitten

Amerikan eläinvyöhykkeet

  • Edmontian 73-70 miljoonaa vuotta sitten
  • Lancian 69-66 miljoonaa vuotta sitten
  • Puercan 66-65 miljoonaa vuotta sitten
  • Maastricht
    • 73/72-68/69 miljoonaa vuotta sitten varhais-

Maastricht-vaiheen jako

  • K/T-raja päättää Maastrichtin
  • Ylempi Maastricht kesti ehkä noin 1,8 miljoonaa vuotta, vyöhykkeet 7-10, Olivinoides d. draco-belemniitti
  • Alempi Maastrichtian, vyöhykkeet 1-6
  • Maastrichtin jälkeen on paleoseenin Dania-vaihe.

Maastrichtin planktonvyöhykkeet

Planktonfossiileja ja hyvin pieniä nanofossiileja tutkimalla pystytään hahmottamaan geologisesti katsoen melko lyhyitä ajanjaksoja, vyöhykkeitä, joita merkitään kirjainlyhenteillä.

Jako menee ilmeisesti näinlähde?

  • Ylempi Maastrichtian 65,5-67,3+-0,3 miljoonaa vuotta sitten
    • CF1 65,8-65,5
    • CF2 65,95-65,8
    • CF3 67,3-65,95
  • Alempi Maastrichtian 67,3-70,6
    • CF4
    • CF5
    • CF6
    • CF7
    • CF8
    • CF9
    • CF10

Eurooppalainen, alueellinen Maastrichtin jako.

  • Rognacian 68 -- 65,5 +/- 0,3 miljoonaa vuotta sitten - lopussa iridium-ylimäärä kivissä
  • Begudian 70,6 +/- 0,6 -- 68

Muitakin (liitukauden tarkkoja) faunajakoja on tehty, esimerkiksi kalkkikivessä olevien nanofossiilien mukaan:

Ylempi Maastricht:

  • CC26
    • CC26b 66,1-65,5 (ylä)
    • CC26a 66,9-66,5 (keski)
  • CC25
    • CC25b 68,7-67,5 (ala)
    • CC25a

Ylempi ja alempi Maastricht jaetaan neljään belemniittivyöhykkeeseen, jotka taas kymmeneen alivyöhykkeeseen. Jossain määrin jaot ovat kiistanalaisia. Viimeisin Maastricht-vyöhyke on CF1 joka kesti noin 0,3 miljoonaa vuotta ja sitä edelsi CF2 kestoltaan noin 0,15 miljoonaa vuotta.

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ K.M. Cohen, S. Finney, P.L. Gibbard: International Chronostratigraphic Chart 2020. International Commission on Stratigraphy..
  2. ↑ Thorn et al.: Terminal Cretaceous climate change and biotic response in Antarctica leverhulmeclimatesymposium.org.
  3. ↑ PAUL J. MARKWICK: Paul´s paleo Pages: Late Cretaceous: Maastrichtian palaeogeography.net. 2006. (englanniksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Maastricht-vaihe&oldid=5648087”