Maastricht-vaihe
Maastrichtian-vaihe (Maastricht-vaihe) päätti myöhäisliitukauden 70,6 – 65,5 (tieteellisemmin sanottuna 70,6 ± 0,6 – 65,5 ± 0,3) miljoonaa vuotta sitten. Kauden päätti dinosaurusten joukkotuho joka näkyy kerrostumissa selvänä kerrostumissa K/T-rajana, jossa kalkin tuotanto äkkiä loppui. Tämän katsotaan yleensä johtuneet suuresta asteroiditörmäyksestä tai muusta äkillisestä katastrofista. Se tapahtui noin 65,5 (65,2-65,8) miljoonaa vuotta sitten. Kausi oli samalla matelijoiden hallitseman mesotsooisen maailmankauden viimeinen vaihe. Kaudelle oli ominaista ilmaston viileneminen ja dinosauruslajiston hidas harveneminen. Silti tällä kaudella oli lämpimämpää kuin nyt. Tunnetuimpia eläimiä aivan liitukauden lopussa oli mm. Tyrannosaurus rex-lihansyöjädinosaurus. Ilmasto lämpeni tilapäisesti noin 0,4-0,1 miljoonaa vuotta ennen kauden joukkotuhoa luultavimmin Deccanin laakion tulivuorten purkautuessa ja vapauttaessa ilmaan kasvihuonekaasuja.
Pohjois-Saksan Pompeckjin Maastrichtian-kerrostumat ovat 270 metriä paksut. On väitetty, että Chicxulub-kraatterin olisi aiheuttanut törmäys jo hieman ennen Maastrichtian-kauden loppua, mikä ei selittäisi dinosaurusten joukkotuhoa. Kaikki tutkijat eivät ole tätä mieltä. Kauden loppua kohti mentäessä merenpinta laski.
Mannerliikunnot Maastrichtian-kaudella
70 miljoonaa vuotta sitten Maastrichtian-kauden alussa Atlantti oli nykyistä pienempi. Grölnanti oli melkein Skandinaviassa kiinni ja Amerikka lähempänä eurooppaa ja Afrikkaa. Merenpinta oli huomattavan korkealla. Suomen alue lienee ollut kuivaa maata. Alaska ja Siperia olivat toisissaan kiinni. Etelämanner ja Australia olivat lähellä toisiaan. Intia oli eteläisellä Intian valtamerellä ja liikkui melko nopeasti kohti Aasian keskiosaa.
Maastrichtianiin liittyviä ajanjaksoja
- Hetonian (japanilainen) 77,1 -- 65,5 +/- 0,3 Mvs (miljoonaa vuotta sitten)
Amerikan eläinvyöhykkeet
- Edmontian 73-70 Mvs
- Lancian 69-66 Mvs
- Puercan 66-65 Mvs
- Maastrichtian
- 73/72-68/69 Mvs varhais-
Maastrichtian-kauden jako
- K/T-raja päättää Maastrichtianin
- Ylempi Maastrichtian kesti ehkä n. 1,8 miljoonaa vuotta, vyöhykkeet 7-10,Bolivinoides d. draco-belemniitti
- Alempi Maastrichtian, vyöhykkeet 1-6
- Maastrichtianin jälkeen on paleoseenin Danian-kausi.
Maastrichtianin nisäkkäiden latinankielisiä nimiä
- Austrotriconodon mckennai
- Austrotriconodon sepulvedai
- Barbatodon transylvanicum
- Bondesius ferox
- Bubodens magnus
- Buginbaatar transaltaiensis
- Cimexomys gratus
- ?Cimexomys gregori
- Cimexomys hausoi
- Cimexomys judithae
- Cimexomys minor
- Cimexomys sp.
- Cimolodon electus
- Cimolodon nitidus
- Cimolodon parvus
- Cimolodon sp.
- Clemensodon megaloba
- Essonodon browni
- Essonodon sp.
- Hainina belgica
- Hainina sp.
- Kimbetohia campi
- Kimbetohia n. sp.
- Kogaionon ungureanui
- Meniscoessus borealis
- Meniscoessus conquistus
- Meniscoessus intermedius
- Meniscoessus major
- Meniscoessus robustus
- Meniscoessus seminoensis
- Mesodma ambigua
- Mesodma formosa
- Mesodma hensleighi
- Mesodma primaeva
- Mesodma senecta
- Mesodma sp.
- Mesodma thompsoni
- Parectypodus foxi
- Reigitherium bunodontum
Maastrichtianin planktonvyöhykkeet
Planktonfossiileja ja hyvin pieniä nanofossiileja tutkimalla pystytään hahmottamaan geologisesti katsoen melko lyhyitä ajanjaksoja, vyöhykkeitä, joita merkitään kirjainlyhenteillä.
Jako menee ilmeisesti näin
- Ylempi Maastrichtian 65,5-67,3+-0,3 miljoonaa vuotta
- CF1 65,8-65,5
- CF2 65,95-65,8
- CF3 67,3-65,95
- Alempi Maastrichtian 67,3-70,6
- CF4
- CF5
- CF6
- CF7
- CF8
- CF9
- CF10
Eurooppalainen, alueellinen Maastrichtianin jako.
- Rognacian 68 -- 65,5 +/- 0,3 miljoonaa vuotta sitten - lopussa iridium-ylimäärä kivissä
- Begudian 70,6 +/- 0,6 -- 68
Muitakin (liitukauden tarkkoja) faunajakoja on tehty, esim. kalkkikivessä olevien nanofossiilien mukaan:
Ylempi Maastrichtian:
- CC26
- CC26b 66,1-65,5 (ylä)
- CC26a 66,9-66,5 (keski)
- CC25
- CC25b 68,7-67,5 (ala)
- CC25a
Ylempi ja alempi Maastrichtian jaetaan neljään belemniittivyöhykkeeseen, jotka taas kymmeneen alivyöhykkeeseen. Jossain määrin jaot ovat kiistanalaisia. Viimeisin Maastrichtianin vyöhyke on CF1 joka kesti noin 0,3 miljoonaa vuotta ja sitä edelsi CF2 kestoltaan noin 0,15 miljoonaa vuotta.