Olena Semenjaka
Olena Semenjaka (ukr. Олена Семеняка; s. 1987) on ukrainalainen nationalistinen teoreetikko, joka on toiminut Azov-pataljoonan näkyvimpänä naispuolisena edustajana ja Kansallisen korpuksen kansainvälisenä sihteerinä. Hän on toiminut kansainvälisesti muun muassa vastustaakseen eurooppalaisen äärioikeiston tukea Venäjälle sekä Venäjän Ukrainaa koskevia narratiiveja. Hänellä on ollut merkittävä vaikutus Euroopan identitaariseen liikkeeseen.[1]
Semenjaka syntyi kaksikieliseen perheeseen ja sai maisterin arvon filosofiassa. Hän erikoistui Saksan konservatiiviseen vallankumoukseen. Vuonna 2010 hän aloitti väitöskirjan valmistelun Kiovan Mohyla-akatemiassa Ernst Jüngerin metahistorian hermeneutiikasta. Semenjaka liittyi vuonna 2010 perustettuun Ukrainan traditionalistiseen kerhoon. Alun perin hän saavutti suosiota Aleksandr Duginin traditionalistisessa liikkeessä; hänen artikkelinsa julkaistiin Duginin antologiassa. Semenjaka kutsuttiin puhujaksi Duginin johtaman järjestön Moskovan valtionyliopistossa vuonna 2011 pitämään kansainväliseen postmodernin maailman vastaiseen konferenssiin. Merkittävä käänne Semenjakan uralla tapahtui Ukrainan vallankumouksen aikoihin vuonna 2014. Hän osallistui vallankumousta edeltäneisiin mielenosoituksiin ja joutui poliisin pahoinpitelemäksi. Semenjaka katkaisi pysyvästi yhteytensä Duginiin ja venäläismielisiin uuseurasianisteihin, sillä Dugin muun muassa piti Ukrainaa olemattomana valtiona ja historian virheenä. Semenjaka liittyi Oikeaan sektoriin ja toimi sen lehdistösihteerinä, kunnes vuonna 2015 lähti Oikeasta sektorista ja liittyi Ukrainan kansalliskaartin Azov-pataljoonan yksikköön.[1]
Semenjakan keskeinen pitkän tähtäimen hanke on ollut Intermarium, jonka tavoite on edistää Ukrainan etuja Euroopan uudessa metageopolitiikassa. Hänen mukaansa Intermarium tarjoaa poliittisen sekä geopoliittisen kolmannen tien ja on alusta yleiseurooppalaiselle vallankumoukselle. Yleiseurooppalaisen vallankumouksen idea on pitkälti saanut vaikutteita perinteisistä fasismin teorioista kansallisesta uudestisyntymisestä. Semenjaka on myös johtanut Plomin-kustantamoa ja siihen kytkeytyvää metapoliittista kerhoa. Vuosina 2017–2019 hän käänsi Plominin toiminnan yhteydessä ukrainaksi Ernst Jüngerin teoksen Feuer und Blut ja kirjoitti siihen esipuheen. Lisäksi hän käänsi Dominique Vennerin teoksia ja julkaisi englanniksi sekä ukrainaksi eurooppalaisen nationalismin antologian, johon kuuluu kirjoituksia muiden muassa Mircea Eliadelta, Hans Freyeriltä, Julius Evolalta, Arthur Moeller van den Bruckilta ja Dmytro Dontsovilta. Semenjaka on saanut vaikutteita ajatteluunsa Saksan konservatiivisen vallankumouksen ajattelijoiden lisäksi muun muassa Ranskan Nouvelle Droitelta. Hän kirjoitti black metalin konservatiivisvallankumouksellisesta potentiaalista kansallisanarkisti Troy Southgaten kustantamon julkaisuun Black Metal: European Roots & Musical Extremities.[1]
Semenjaka on järjestänyt Kiovassa yleiseurooppalaisia konferensseja ja osallistunut kansainvälisiin konferensseihin eri maissa.[1] Vuonna 2019 hänet kutsuttiin puhujaksi Awakening-konferenssiin Suomeen.[2] Hän on toiminut Ukrainassa myös ”vaihtoehtofeministisessä” järjestössä, joka on pyrkinyt tarkastelemaan uudelleen naisten asemaa ukrainalaisissa nationalistiliikkeissä ja kamppailemaan nykyfeminismin koettuja ylilyöntejä vastaan.[1]
Kritiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Loppuvuodesta 2019 Bellingcat syytti Semenjakaa kansainvälisen äärioikeistoverkoston edistämisestä.[1] FBI on epäillyt hänen pyrkineen radikalisoimaan valkoisen ylivallan kannattajia Yhdysvalloissa.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Adrien Nonjon, Olena Semenyaka, The “First Lady” of Ukrainian Nationalism Illiberalism Studies Program 20.10.2020, viitattu 4.8.2024 (englanniksi)
- ↑ a b Oksana Chelysheva, Äärioikeistoa radikalisoinut ukrainalainen Suomeen Voima 11.2.2019, viitattu 4.8.2024