Aislingin elämä ei ole helppoa. Irlantilaisen siirtotyöläisen osa on Englannissa kova, ja sukuperintönä saatu kyky kommunikoida kuolleiden kanssa tuntuu lähinnä kohtalon julmalta ivalta. Mutta kun työympäristössä leijuu kasapäin kuolleiden riutuneita sieluja ja verinen kohtalo on enemmän kuin todellinen vaara, meediokyvyt saattavat olla ainoa keino pysytellä hengissä.
Apunaan Aislingilla on erityislaatuinen kissansa Caoimhín, joka tuntuu ymmärtävän emäntäänsä suorastaan yliluonnollisella tasolla. Yhdessä kaksikko juoksee kilpaa kuoleman kanssa selvittääkseen salaisuuden: mikä kauhu vaanii suomailla?
Tuomas Myllylä (s. 1986) ja Sari Sariola (s. 1979) ovat kumpikin tahollaan suomalaisen kuvataiteen ja sarjakuvan moniottelijoita, joita yhdistää paitsi jaettu talous kahden kissan ja koiran kanssa, myös rakkaus kauhutarinoihin. Vaikka ideat kimpoilevat ja törmäilevätkin usein kotisaunan lauteilla, on Suomaat heidän ensimmäinen pidempi sarjakuvansa yhdessä.
Erittäin hyvä kotimainen kauhusarjakuva, josta löytyivät kaikki haamu ja oliokauhun perusteet. Ullakolla olevat haamut, utuinen suo ja vielä hirviöitä kaupanpäälle. Taidokkaan rujosti piirretty ja johdonmukainen tarina. Jos jotakin jäin kaipaamaan: tunnelmaa olisi voinut tarinallisesti laajentaa vielä aavistuksen. Mistä, milloin ja mihin?
Täysi ylläri uutuushyllystä! Odotin jotain Lovecraft-tyylistä ja tavallaan olikin sitä, mutta toisaalta jotain ihan muuta. Taide on luonnosmaista mutta vahvaa. Värit taitaa olla koneella tehty mutta ei häiritsevästi ja onneksi ei muovi-CGI:tä. Jos näiltä tekijöiltä on jotain muutakin, pitää lukea!
Aisling-niminen nuori nainen saa työpaikan syrjäisestä Abercromben kartanosta. Sankarittaremme on saanut verenperinnökseen kyvyn nähdä kuolleita, ja vanhassa talossa toden totta kummittelee. Lisäksi läheiselle suolle ei ole menemistä. Tiukan paikan tullen kissa saattaa kuitenkin osoittautua hyödylliseksi lemmikiksi.
Tuomas Myllylän ja Sari Sariolan "Suomaat" (Zum Teufel, 2024) on sangen onnistunut tapaus, joka tuo jollakin tapaa mieleen Mike Mignolan Hellboyn ja muut vastaavat kauhusarjakuvat.
Tämä sarjakuva pääsi yllättämään tosi kivasti! Kannen perusteella en ollut lainkaan varma, tulisinko pitämään tästä ja vaikka piirrostyyli välillä olikin aika karskia, oli tarina melkoisen hyvä ja ennalta-arvaamaton.
Päähenkilö on Aisling-niminen iralntilainen siirtotyöläinen, jolla on mukana musta kissa, Caoimhín. Töitä olisi saatava, mutta jotain mätää tässä viimeisimmässä paikassa on. Aivan kuin kuolleet pitäisivät edelleen kiinni tästä maailmasta.
Mukavaa kauhua, jossa kissalla on iso rooli. Tykkäsin ja voin suositella.
Ihan kiva kauhusarjakuva nuoresta naisesta, joka näkee kuolleita ja pystyy kommunikoimaan näitten kanssa. Taidolle tulee käyttöä, kun hän päätyy töihin vanhan suon laidalla nököttävään kartanoon.