Ero sivun ”Max von Hellens” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
sukunimilinkki pois |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Vapaaherra '''Maximilian |
Vapaaherra '''Maximilian von Hellens'''<ref>[[Finlands ridderskaps och adels kalender]] 1956, s. 216</ref> (s. 13.12.1898 [[Pietari (kaupunki)|Pietari]], k. 28.6.1967 [[Helsinki]])<ref name="kenraalit">[http://www.kansallisbiografia.fi/kenraalit/?gid=189 von Hellens, Lars Hjamar] - ''Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917''</ref> oli [[suomalainen]] majuri ja merkittävin Suomessa sotavuosina [[1939]]–[[1945]] paljastunut vakoilija. |
||
Max von Hellens syntyi vuonna 1898 [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]ssa kenraali [[Lars Hjamar von Hellens]]in perheeseen. Hänen äitinsä oli ''Maria Viktorovna Gubin'', venäläistä kenraalisukua. Hänen isoisänsä vapaaherra [[Lars Teodor von Hellens]] toimi [[Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät|säätyvaltiopäivien]] [[maamarsalkka]]nna, setä vapaaherra [[Albert von Hellens]] toimi oikeuskanslerina ja ministerinä. |
Max von Hellens syntyi vuonna 1898 [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]ssa kenraali [[Lars Hjamar von Hellens]]in perheeseen. Hänen äitinsä oli ''Maria Viktorovna Gubin'', venäläistä kenraalisukua. Hänen isoisänsä vapaaherra [[Lars Teodor von Hellens]] toimi [[Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät|säätyvaltiopäivien]] [[maamarsalkka]]nna, setä vapaaherra [[Albert von Hellens]] toimi oikeuskanslerina ja ministerinä. |
||
Versio 9. marraskuuta 2009 kello 23.20
Vapaaherra Maximilian von Hellens[1] (s. 13.12.1898 Pietari, k. 28.6.1967 Helsinki)[2] oli suomalainen majuri ja merkittävin Suomessa sotavuosina 1939–1945 paljastunut vakoilija.
Max von Hellens syntyi vuonna 1898 Pietarissa kenraali Lars Hjamar von Hellensin perheeseen. Hänen äitinsä oli Maria Viktorovna Gubin, venäläistä kenraalisukua. Hänen isoisänsä vapaaherra Lars Teodor von Hellens toimi säätyvaltiopäivien maamarsalkkanna, setä vapaaherra Albert von Hellens toimi oikeuskanslerina ja ministerinä.
Max von Hellens oli koulutukseltaan hammaslääkäri.[3] Hän toimi myös henkilöstöpäällikkönä.[2]
Jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana 11. Divisioonan tiedustelupäällikkönä toiminut von Hellens luovutti jatkosodan aikana 1941-1942 Yhdysvaltain Suomessa olleelle sotilasasiamiehelle eversti George Edward Huthsteinerille yksityiskohtaiset tiedot Saksan itärintaman eri rintamanosien joukko-osastoista. Näistä tiedoista ilmeni mikä rykmentti taisteli milläkin lohkolla, minkä komentajan alaisuudessa ja millä varusteilla ja miesvahvuudella. Hellens antoi myös Aunuksessa ollutta saksalaista 163. divisioonaa koskevia tietoja amerikkalaisille.[4]
Hellens pidätettiin 26. syyskuuta 1942 ja Sotaylioikeus tuomitsi hänet vakoilusta kuolemaan 16. joulukuuta 1942 mutta Yhdysvaltain painostuksen vuoksi tuomiota ei pantu täytäntöön. Von Hellens pääsi vapaaksi syyskuussa 1944 välirauhan solmimisen yhteydessä.
Suomessa toimi jatkosodan alussa myös englantilainen vakoilurinki.[5]
Lähteet
- Hans Metzger: Poliittiset aseveljet - kolmannen valtakunnan edustajana jatkosodan Suomessa 1941–1944. Otava 1986.
- Axis History Forum
Viitteet
- ↑ Finlands ridderskaps och adels kalender 1956, s. 216
- ↑ a b von Hellens, Lars Hjamar - Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917
- ↑ Maximilian von Hellens - Family Group Sheet
- ↑ December 29th, 1941
- ↑ Margot - vakoilija lähestyy ystävänä