Apollo 13

Apollo 13
Apollo 13:sta miehistön ottama kuva Kuusta ohilennon aikana.
Lennon tilastotiedot
Kutsukoodi	Komentomoduulin nimi: Odyssey Kuumoduulin nimi: Aquarius
Miehistön määrä	3
Laukaisu	11. huhtikuuta 1970 19:13:00 UTC Kennedy Space Center, LC 39A
Paluu Maahan	17. huhtikuuta 1970 18:07:41 UTC 21°38'2"S - 165°21'42"W
Lennon kesto	5 pv 22 t 54 min 41 s
Kierroksia Kuun ympäri	0
Kuun ohilento	15. huhtikuuta 1970 00:21:00 UTC 254,3 km Kuusta 400 171 km Maasta
Massa	Komentomoduuli: 28 945 Kuumoduuli: 15 235
COSPAR ID	1970-029A
SATCAT №	4371
Miehistön kuva
Apollo 13:n miehistö: James A. Lovell, John L. Swigert, Fred Haise
Navigaatio
← Apollo 12 Apollo 14 →
Infobox OK

Apollo 13 oli Yhdysvaltain Apollo-ohjelman avaruuslento. Sen oli tarkoitus olla kolmas Kuuhun laskeutunut lento. Sen sijaan lennosta tuli kuuluisa vakavan ja miehistön henkeä uhanneen teknisen vian vuoksi. Ongelmista huolimatta lento pääsi palaamaan Maahan.

Laukaisu tapahtui 11. huhtikuuta 1970 19:13:00 UTC (13:13 Floridan aikaa) Kennedy Space Centeristä. Paluu tapahtui 17. huhtikuuta 1970 18:07:41 UTC. Lennon kesto oli 5 päivää, 22 tuntia, 54 minuuttia ja 41 sekuntia.

Aluksen komentomoduulia kutsuttiin nimellä Odyssey ja kuumoduulia nimellä Aquarius.

Miehistö

• James ”Jim” Lovell, komentaja
• John ”Jack” Swigert, komentomoduulin pilotti
• Fred Haise, kuumoduulin pilotti

Alun perin komentomoduulin pilotiksi kaavailtiin Ken Mattinglyä, mutta hänet jouduttiin korvaamaan Jack Swigertillä vain kolme päivää ennen laukaisua. Mattingly oli altistunut tuhkarokkovirukselle, ja koska hänellä ei ollut immuniteettia kyseiselle sairaudelle, hänen pelättiin voivan sairastua kesken kuulennon. Altistuksesta huolimatta Mattingly ei kuitenkaan sairastunut, ja hän oli myöhemmin Apollo 16 -lennon komentomoduulin pilotti.

Onnettomuus

Vahingoittunut huoltomoduuli irrotuksen jälkeen.

Astronauttien osittain uudelleen rakentama ilmanpuhdistusjärjestelmä

Apollo 13:n huoltomoduulin toinen happitankki räjähti aluksen ollessa 321 680 kilometrin päässä Maasta. Maasta oli annettu pyyntö käynnistää happisäiliön sekoitus, mutta vika sekoittimen moottorin johdoissa sai aikaan kipinöintiä, joka puolestaan räjäytti koko säiliön. Miehistön kuuluisa hätäsanoma maa-asemalle oli: ”Okay, Houston, we’ve had a problem here." Jolloin maasta vastattiin: "This is Houston, say again please", Apollosta vastattiin: "Houston we've had a problem."

Onnettomuuden johdosta miehistön oli hylättävä suunnitelma Kuuhun laskeutumisesta ja jatkettava ns. vapaan paluun rataa (free return trajectory), joka vain kiertäisi Kuun tämän vetovoiman lingotessa aluksen takaisin kohti Maata (ns. linkorata, sling-shot). Koska Apollo 13:n komentomoduuli Odyssey oli lähes kokonaan toimintakyvytön, astronauttien piti käyttää kuumoduuli Aquariusta asuinpaikkana ja ”pelastusveneenä” matkalla kotiin. Nelipäiväinen paluumatka oli kylmä, epämiellyttävä ja jännittynyt, sillä myös kuumoduulin virrankulutus täytyi säätää minimiin, minkä vuoksi muun muassa lämmitys- ja navigointilaitteet sammutettiin. Vain radioyhteys Maahan sekä ilmaa kierrättävä tuuletin jätettiin päälle, mikä laski alusten yhteisen virrankulutuksen vain 7 ampeeriin.

Kuumoduulin ilmanpuhdistimen suotimet eivät kestäneet koko paluulennon aikaa, koska niitä ei ollut suunniteltu niin pitkään käyttöön. Komentomoduulin suuremmat ja tehokkaammat suotimet puolestaan eivät sellaisinaan mahtuneet kuumoduulin laitteistoon. Lennonjohdon täytyi kehittää ennätysajassa menetelmä, jonka avulla miehistö saattoi mukanaan olleilla sangen vähäisillä tarvikkeilla kytkeä suuret suodattimet järjestelmäänsä. Apollo 13 osoitti Apollo-ohjelman kyvyn kohdata suuria vaikeuksia ja voivan silti palauttaa miehistön takaisin elossa. Suuri ansio tästä tosin lankeaa lennonjohdon päällikölle Eugene Kranzille, jonka järkkymätön tahto ja usko onnistumiseen pakotti miehet venymään yli rajojensa ja lopulta onnistumaan toivottomana pidetyssä tehtävässä. Hänestä tulikin Nasan johtaja eläkkeelle jäämiseensä asti.

Haise ei lentänyt enää Apollo 13 -lennon jälkeen avaruudessa. Hän kuitenkin suoritti vuonna 1977 viisi lähestymis- ja laskeutumiskoelentoa Edwardsin lentotukikohdassa testisukkulana käytetyn avaruussukkula Enterprisen komentajana. Haise erosi Nasasta 1979. Apollo 13 oli myös Lovellin ja Swigertin viimeinen avaruuslento.

Elokuva

Fred Haise, John Swigert ja James Lovell avaruuslennon jälkeisessä lehdistötilaisuudessa.

James Lovellin ja Jeffery Klungerin kirjan Lost Moon pohjalta tehtiin vuonna 1995 elokuva Apollo 13, jossa James Lovellia esitti Tom Hanks ja lennonjohdon päällikköä Gene Kranzia Ed Harris.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Apollo 13 Wikimedia Commonsissa

• 13 Things that Saved Apollo 13
• 13 MORE Things That Saved Apollo 13

Apollo-ohjelma

Miehittämättömät testilennot:	SA-1 - SA-2 - SA-3 - SA-4 - SA-5 - A-101 - A-102 - A-103 - A-104 - A-105 Pad Abort Test-1 - Pad Abort Test-2 - QTV - A-001 - A-002 - A-003 - A-004 - AS-201 - AS-203 - AS-202 - Apollo 4 - Apollo 5 - Apollo 6
Muut	Apollo 1
Miehitetyt lennot:	Apollo 7 - Apollo 8 - Apollo 9 - Apollo 10 - Apollo 11 - Apollo 12 - Apollo 13 - Apollo 14 - Apollo 15 - Apollo 16 - Apollo 17
Peruutetut lennot:	Apollo 18 - Apollo 19 - Apollo 20
Muuta	Alukset Apollo-avaruusalus - Kuumoduuli Saturn-rakettiperhe Saturn I - Saturn IB - Saturn V Muut Vehicle Assembly Building - Crawler-transporter - Mobile Launcher Platform