Ero sivun ”Hollola” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 21: | Rivi 21: | ||
Hollolan naapurikuntia ovat pohjoisessa [[Asikkala]], lännessä [[Hausjärvi]] ja [[Hämeenlinna]], idässä [[Lahti]] sekä etelässä [[Kärkölä]] ja [[Orimattila]]. Hollola kuuluu [[Lahden seutukunta]]an. Sieltä on [[Helsinki]]in on 111 km, [[Tampere]]elle 121 km ja [[Jyväskylä]]än 182 km. |
Hollolan naapurikuntia ovat pohjoisessa [[Asikkala]], lännessä [[Hausjärvi]] ja [[Hämeenlinna]], idässä [[Lahti]] sekä etelässä [[Kärkölä]] ja [[Orimattila]]. Hollola kuuluu [[Lahden seutukunta]]an. Sieltä on [[Helsinki]]in on 111 km, [[Tampere]]elle 121 km ja [[Jyväskylä]]än 182 km. |
||
Hollolan suurin taajama ja [[kuntakeskus]] on [[Salpakangas]], joka sijaitsee [[Valtatie 12|valtatie 12:n]] varrella lähellä Lahden länsirajaa. [[Hollolan kirkonkylä]] on jäänyt sen rinnalla pieneksi kyläksi. [[Hämeenkoski]] liitettiin Hollolaan 1. tammikuuta 2016.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hameenkoski.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=522:to-104-salpausselaen-kuntajakoselvitys-kuntalaistapaaminen-haemeenkoskella&catid=34:ajankohtaista&Itemid=60 | Nimeke = Hollola ja Hämeenkoski olivat yksimieliset ja Hämeenkoski liittyy Hollolaan vuoden 2016 alussa | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Hämeenkosken kunta | Viitattu = 23.3.2015 | Kieli = }}</ref> |
Hollolan suurin taajama ja [[kuntakeskus]] on [[Salpakangas]], joka sijaitsee [[Valtatie 12|valtatie 12:n]] varrella lähellä Lahden länsirajaa. [[Hollolan kirkonkylä]] on jäänyt sen rinnalla pieneksi kyläksi. [[Hämeenkoski]] liitettiin Hollolaan 1. tammikuuta 2016.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hameenkoski.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=522:to-104-salpausselaen-kuntajakoselvitys-kuntalaistapaaminen-haemeenkoskella&catid=34:ajankohtaista&Itemid=60 | Nimeke = Hollola ja Hämeenkoski olivat yksimieliset ja Hämeenkoski liittyy Hollolaan vuoden 2016 alussa | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Hämeenkosken kunta | Viitattu = 23.3.2015 | Kieli = }} {{404}}</ref> |
||
== Maantiede == |
== Maantiede == |
||
| Rivi 33: | Rivi 33: | ||
[[Kiikunlähde]] sijaitsee Hollolan kirkosta luoteeseen Uskilan kylässä. |
[[Kiikunlähde]] sijaitsee Hollolan kirkosta luoteeseen Uskilan kylässä. |
||
Valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin kuuluu [[Kastarinjoki|Kastarin]]-[[Hatsinanjoki|Hatsinan]]-[[Kutajoki|Kutajoen]] maisema-alue. Perinnemaisemiin kuuluvat [[Heinlammi]]n kalliokedot ja [[Huhdanjoki|Huhdanjoen]] Tervalan niitty.<ref>[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=40030&lan=fi Ympäristö.fi]{{vanhentunut linkki}}</ref> Hollolan [[Natura 2000]] -luonnonsuojelualueet ovat [[Kivijärvi (Hollola)|Kivijärvi]], [[Kotajärvi (Hollola)|Kotajärvi]], [[Kutajärvi|Kutajärven alue]], [[Pähkinäkukkula]], [[Riihikallio-Pilkanmäki]] ja [[Tiirismaan luonnonsuojelualue|Tiirismaa]].<ref>http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet?f=Hameen_ELYkeskus</ref> |
Valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin kuuluu [[Kastarinjoki|Kastarin]]-[[Hatsinanjoki|Hatsinan]]-[[Kutajoki|Kutajoen]] maisema-alue. Perinnemaisemiin kuuluvat [[Heinlammi]]n kalliokedot ja [[Huhdanjoki|Huhdanjoen]] Tervalan niitty.<ref>[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=40030&lan=fi Ympäristö.fi]{{vanhentunut linkki}}</ref> Hollolan [[Natura 2000]] -luonnonsuojelualueet ovat [[Kivijärvi (Hollola)|Kivijärvi]], [[Kotajärvi (Hollola)|Kotajärvi]], [[Kutajärvi|Kutajärven alue]], [[Pähkinäkukkula]], [[Riihikallio-Pilkanmäki]] ja [[Tiirismaan luonnonsuojelualue|Tiirismaa]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet?f=Hameen_ELYkeskus | Nimeke = Natura-alueet kunnittain | Julkaisu = Ympäristö | Viitattu = 19.5.2018 }}</ref> |
||
=== Asutus === |
=== Asutus === |
||
Hollola on Lahden länsipuolella sijaitseva [[kehyskunta]]. [[Vapaa-ajan asunto]]ja Hollolassa on 1 527 vuoden 2013 lopussa.<ref>http://tilastokeskus.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/098.html</ref> |
Hollola on Lahden länsipuolella sijaitseva [[kehyskunta]]. [[Vapaa-ajan asunto]]ja Hollolassa on 1 527 vuoden 2013 lopussa.<ref name="KUNNAT2013">{{Verkkoviite | Osoite = http://tilastokeskus.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/098.html | Nimeke = Hollola, kuntatiedot 2013 | Julkaisu = Tilastokeskus | Viitattu = 19.5.2018 }}</ref> |
||
Hollolan keskelle muodostunut Lahden kaupunki ja [[Vesijärvi]] jakavat kunnan järven länsipuolella sijaitsevaksi ''Maakansaksi'' ja itäpuolella sijaitsevaksi ''[[Vesikansa]]ksi''. Maakansa muodostaa pääosan kunnan pinta-alasta. Vesikansan muodostavat pohjoisesta Asikkalan rajalta etelään päin Lahden rajalle lueteltuina [[Paimela]], [[Kalliola]] ja [[Kukkila]]. Vesikansalla on Hollolan kunnanvaltuustossa erillinen [[Vesikansa-lautakunta]], joka käsittelee alueen asioita. Lahden perustamisen jälkeen Hollola on luovuttanut sille alueita neljä kertaa, ja 1960–1970-luvulla keskusteltiin, pitäisikö Vesikansakin liittää Lahteen. Vesikansa säilyi osana Hollolaa ja alueen väkiluku on nousussa. |
Hollolan keskelle muodostunut Lahden kaupunki ja [[Vesijärvi]] jakavat kunnan järven länsipuolella sijaitsevaksi ''Maakansaksi'' ja itäpuolella sijaitsevaksi ''[[Vesikansa]]ksi''. Maakansa muodostaa pääosan kunnan pinta-alasta. Vesikansan muodostavat pohjoisesta Asikkalan rajalta etelään päin Lahden rajalle lueteltuina [[Paimela]], [[Kalliola]] ja [[Kukkila]]. Vesikansalla on Hollolan kunnanvaltuustossa erillinen [[Vesikansa-lautakunta]], joka käsittelee alueen asioita. Lahden perustamisen jälkeen Hollola on luovuttanut sille alueita neljä kertaa, ja 1960–1970-luvulla keskusteltiin, pitäisikö Vesikansakin liittää Lahteen. Vesikansa säilyi osana Hollolaa ja alueen väkiluku on nousussa. |
||
| Rivi 51: | Rivi 51: | ||
1960-luvulla ajateltiin Lahden kasvun olevan voimakasta ja lineaarista, jonka vuoksi [[Ahtiala]] ei olisi enää riittänyt vastaanottamaan suurta muuttoliikettä. Lahden kaupunginjohtaja ehdotti, että Hollolan rajaa olisi siirrettävä länteen [[Sairakkala]]an saakka ja väliin jäävä alue (nykyinen Salpakangas, [[Soramäki]], [[Vesala (Hollola)|Vesala]], Kukonkoivu ja [[Kastari]]) olisi liitettävä Lahteen. Jäljelle jäävän Hollolan kuntakeskukseksi olisi tällöin muodostunut Sairakkalan kylä. |
1960-luvulla ajateltiin Lahden kasvun olevan voimakasta ja lineaarista, jonka vuoksi [[Ahtiala]] ei olisi enää riittänyt vastaanottamaan suurta muuttoliikettä. Lahden kaupunginjohtaja ehdotti, että Hollolan rajaa olisi siirrettävä länteen [[Sairakkala]]an saakka ja väliin jäävä alue (nykyinen Salpakangas, [[Soramäki]], [[Vesala (Hollola)|Vesala]], Kukonkoivu ja [[Kastari]]) olisi liitettävä Lahteen. Jäljelle jäävän Hollolan kuntakeskukseksi olisi tällöin muodostunut Sairakkalan kylä. |
||
Salpakankaan keskustaan tuli suuria muutoksia, kun [[Osuuskauppa Hämeenmaa]] rakennutti alueelle [[Prisma (kauppaketju)|Prisma]]-marketin joka valmistui vuonna 2017.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ess.fi/uutiset/talous/art2385941 | Nimeke = Hollolan Prisma muuttaa väriä ennen avausta - avajaiset syyskuussa | Ajankohta = 19.7.2017 | Julkaisija = Etelä-Suomen Sanomat | Viitattu = |
Salpakankaan keskustaan tuli suuria muutoksia, kun [[Osuuskauppa Hämeenmaa]] rakennutti alueelle [[Prisma (kauppaketju)|Prisma]]-marketin joka valmistui vuonna 2017.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ess.fi/uutiset/talous/art2385941 | Nimeke = Hollolan Prisma muuttaa väriä ennen avausta - avajaiset syyskuussa | Ajankohta = 19.7.2017 | Julkaisija = Etelä-Suomen Sanomat | Viitattu = 17.5.2018 | Kieli = }}</ref> . Salpakankaalle on rakennettu Huili-niminen kerrostalo vanhusten omarahoitteiseksi palvelutaloksi. Toinen varttuneelle väestölle tarkoitettu talo on Huilahdus. Toinen Huilahduksen kaltainen talo valmistui vuonna 2011 Hollolan torin lähelle. |
||
==Historia== |
==Historia== |
||
| Rivi 77: | Rivi 77: | ||
== Talous == |
== Talous == |
||
Vuoden 2011 lopussa Hollolan työpaikoista 4,7 % oli [[alkutuotanto|alkutuotannossa]], 31,2 % [[Jalostus (taloustiede)|jalostuksessa]] ja 61,9 % [[Palvelusektori|palveluissa]].<ref |
Vuoden 2011 lopussa Hollolan työpaikoista 4,7 % oli [[alkutuotanto|alkutuotannossa]], 31,2 % [[Jalostus (taloustiede)|jalostuksessa]] ja 61,9 % [[Palvelusektori|palveluissa]].<ref name="KUNNAT2013"/> |
||
Peltohehtaarien mukaan laskettuna suomen 4. suurin maatila on Hollolassa (vuonna 2013).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://kaytannonmaamies.fi/wp-content/uploads/2014/03/1000_2013.pdf | Nimeke = 1000 Suomen suurinta maatilaa | Tekijä = | Ajankohta = 2013 | Julkaisu = Käytännön maamies | Viitattu = 17.5.2018 }}</ref> |
Peltohehtaarien mukaan laskettuna suomen 4. suurin maatila on Hollolassa (vuonna 2013).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://kaytannonmaamies.fi/wp-content/uploads/2014/03/1000_2013.pdf | Nimeke = 1000 Suomen suurinta maatilaa | Tekijä = | Ajankohta = 2013 | Julkaisu = Käytännön maamies | Viitattu = 17.5.2018 }}</ref> |
||
| Rivi 203: | Rivi 203: | ||
[[Hollolan kotiseutumuseo]]ta ylläpitää Hollolan kotiseutuyhdistys. Museo sijaitsee kirkon läheisyydessä kaksikerroksisessa makasiinirakennuksessa. Ensimmäiseen kerrokseen on sijoitettu sota-ajasta kertovaa näyttely. |
[[Hollolan kotiseutumuseo]]ta ylläpitää Hollolan kotiseutuyhdistys. Museo sijaitsee kirkon läheisyydessä kaksikerroksisessa makasiinirakennuksessa. Ensimmäiseen kerrokseen on sijoitettu sota-ajasta kertovaa näyttely. |
||
Toinen kotiseutuyhdistyksen ylläpitämä kohde kirkonkylässä on [[Hentilän talomuseo]], johon on koottu alueen vanhoja rakennuksia ja suuri talo [[Asikkala]]sta. |
Toinen kotiseutuyhdistyksen ylläpitämä kohde kirkonkylässä on [[Hentilän talomuseo]], johon on koottu alueen vanhoja rakennuksia ja suuri talo [[Asikkala]]sta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hollolankotiseutuyhdistys.fi/museoalue/talomuseoalue/ | Nimeke = Hentilän talomuseoalue | Julkaisu = Hollolan kotiseutuyhdistys | Viitattu = 19.5.2018 }}</ref> |
||
;Kunnantupa |
;Kunnantupa |
||
| Rivi 210: | Rivi 210: | ||
;Ampumarata ja lentokenttä |
;Ampumarata ja lentokenttä |
||
[[Yhdystie 3161|Yhdystien 3161]] itäpuolella [[Suomen puolustusvoimat|Puolustusvoimien]] alueella on [[Hämeen rykmentti|Hämeen rykmentin]] [[Hälvälän ampumarata]] ja [[Hollolan lentokenttä]]. |
[[Yhdystie 3161|Yhdystien 3161]] itäpuolella [[Suomen puolustusvoimat|Puolustusvoimien]] alueella on [[Hämeen rykmentti|Hämeen rykmentin]] [[Hälvälän ampumarata]] ja [[Hollolan lentokenttä]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.lahdenampumaseura.fi/haulikko/ajo-ohje-halvalaan/ | Nimeke = Ajo-ohje Hälvälään | Julkaisu = Lahden ampumaseura | Viitattu = 19.5.2018 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2364589 | Nimeke = Lentokentät täplittivät Päijät-Hämettä sota-aikaan | Tekijä = | Ajankohta = 2017 | Julkaisu = Eteä-Suomen Sanomat | Viitattu = 19.5.2018 }}</ref> |
||
==Ystävyyskunnat== |
==Ystävyyskunnat== |
||
| Rivi 250: | Rivi 250: | ||
* [http://www.hollolanseurakunta.fi Hollolan seurakunnan kotisivut] |
* [http://www.hollolanseurakunta.fi Hollolan seurakunnan kotisivut] |
||
* [http://kartta.lahti.fi/IMSHollola/ Hollolan karttapalvelu] |
* [http://kartta.lahti.fi/IMSHollola/ Hollolan karttapalvelu] |
||
* [http://www.tilastokeskus.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/098.html Tilastokeskus - Hollolan avainluvut] |
|||
Versio 19. toukokuuta 2018 kello 09.49
| Hollola | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Päijät-Hämeen maakunta |
| Seutukunta | Lahden seutukunta |
| Kuntanumero | 098 |
| Hallinnollinen keskus | Salpakangas |
| Perustettu | 1865 |
| Kuntaliitokset | Hämeenkoski[1] (2016) |
| Kokonaispinta-ala |
727,46 km² 164:nneksi suurin 2022 [2] |
| – maa | 651,23 km² |
| – sisävesi | 76,23 km² |
| Väkiluku |
22 885 45:nneksi suurin 31.12.2023 [3] |
| – väestötiheys | 35,14 as./km² (31.12.2023) |
| Ikäjakauma | 2020 [4] |
| – 0–14-v. | 16,9 % |
| – 15–64-v. | 57,7 % |
| – yli 64-v. | 25,3 % |
| Äidinkieli | 2023 [5] |
| – suomenkielisiä | 96,5 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,3 % |
| – muut | 3,2 % |
| Kunnallisvero |
8,30 % 231:nneksi suurin 2024 [6] |
| Kunnanjohtaja | Päivi Rahkonen |
| Kunnanvaltuusto | 43 paikkaa |
| 2017–2021[7] • Kok. • SDP • Kesk. • Ps. • Vihr. • KD • Vas. |
12 9 8 7 3 2 2 |
| www.hollola.fi | |
Hollola on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa. Kunnan pinta-ala on 727,46 km², josta 76,23 km² on vesistöjä.[2] Kunnassa asuu 22 885 ihmistä,[3] ja väestötiheys on 35,14 asukasta/km².
Hollolan naapurikuntia ovat pohjoisessa Asikkala, lännessä Hausjärvi ja Hämeenlinna, idässä Lahti sekä etelässä Kärkölä ja Orimattila. Hollola kuuluu Lahden seutukuntaan. Sieltä on Helsinkiin on 111 km, Tampereelle 121 km ja Jyväskylään 182 km.
Hollolan suurin taajama ja kuntakeskus on Salpakangas, joka sijaitsee valtatie 12:n varrella lähellä Lahden länsirajaa. Hollolan kirkonkylä on jäänyt sen rinnalla pieneksi kyläksi. Hämeenkoski liitettiin Hollolaan 1. tammikuuta 2016.[8]
Maantiede
Luonto
Etelä-Suomen korkein kohta, Tiirismaa, sijaitsee Hollolassa Salpakankaan kuntakeskuksen takana. Korkeutensa vuoksi Tiirismaalla sijaitsee Digitan Lahdesta siirtynyt radio- ja televisiolähetysasema ja Messilän kartanoon liittyvä laskettelukeskus.
Tiirismaan eteläpuolella Tiilikankaalla on vähäravinteinen, kirkasvetinen ja sukelluskohteeksikin sopiva Iso-Tiilijärvi, jossa näkyvyys on jopa 5—10 metriä pohjaan. Iso-Tiilijärvellä on uimaranta. Heinsuon urheilukeskukselta pääsee Tiirismaalle Iso-Tiilijärven itäpuolitse käyttämällä Soisalmen suolle rakennettuja pitkospuita.
Kaikkiaan Hollolan kunnan alueella on kokonaan tai osittain 44 järveä, joista suurimmat ovat Vesijärvi, Pääjärvi ja Kivijärvi.[9]
Kiikunlähde sijaitsee Hollolan kirkosta luoteeseen Uskilan kylässä.
Valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin kuuluu Kastarin-Hatsinan-Kutajoen maisema-alue. Perinnemaisemiin kuuluvat Heinlammin kalliokedot ja Huhdanjoen Tervalan niitty.[10] Hollolan Natura 2000 -luonnonsuojelualueet ovat Kivijärvi, Kotajärvi, Kutajärven alue, Pähkinäkukkula, Riihikallio-Pilkanmäki ja Tiirismaa.[11]
Asutus
Hollola on Lahden länsipuolella sijaitseva kehyskunta. Vapaa-ajan asuntoja Hollolassa on 1 527 vuoden 2013 lopussa.[12]
Hollolan keskelle muodostunut Lahden kaupunki ja Vesijärvi jakavat kunnan järven länsipuolella sijaitsevaksi Maakansaksi ja itäpuolella sijaitsevaksi Vesikansaksi. Maakansa muodostaa pääosan kunnan pinta-alasta. Vesikansan muodostavat pohjoisesta Asikkalan rajalta etelään päin Lahden rajalle lueteltuina Paimela, Kalliola ja Kukkila. Vesikansalla on Hollolan kunnanvaltuustossa erillinen Vesikansa-lautakunta, joka käsittelee alueen asioita. Lahden perustamisen jälkeen Hollola on luovuttanut sille alueita neljä kertaa, ja 1960–1970-luvulla keskusteltiin, pitäisikö Vesikansakin liittää Lahteen. Vesikansa säilyi osana Hollolaa ja alueen väkiluku on nousussa.
Hollola on pitänyt yllä verrattain laajaa kouluverkkoa. Kunta on ostanut maata tonttivarannon ylläpitämiseksi voidakseen tarjota omakotitontteja. Lahti reagoi tähän 2000-luvulla perustamalla Järvenpäähän Kariston pientaloalueen. 2000-luvulla muutkin kunnat ovat ryhtyneet kehittämään asumisedellytyksiä, jolloin kasvupaineet Hollolassa helpottavat.
Salpakangas
- Pääartikkeli: Salpakangas
Yli puolet Hollolan asukkaista asuu kuntakeskuksessa Salpakankaalla ja runsas kymmenesosa Kukkilan ja Kalliolan kylissä. Loppuosa väestöstä asuu melko tasaisesti muissa kylissä.
Hollolan kunnan hallinto siirtyi jatkosodan aikana Hollolan kunnantuvalta Lahden kaupungin keskustaan, mutta palautui Salpakankaalle. Hollolan kasvu 1960-luvulla perustui lähinnä Lahtea pienimuotoisempaanselvennä elinkeinopolitiikkaan ja tarkkaan talouteen, mikä mahdollisti Lahtea matalammat kunnallisverot. Matala verotus houkutteli Salpakankaalle yrityksiä ja asukkaita.
1960-luvulla ajateltiin Lahden kasvun olevan voimakasta ja lineaarista, jonka vuoksi Ahtiala ei olisi enää riittänyt vastaanottamaan suurta muuttoliikettä. Lahden kaupunginjohtaja ehdotti, että Hollolan rajaa olisi siirrettävä länteen Sairakkalaan saakka ja väliin jäävä alue (nykyinen Salpakangas, Soramäki, Vesala, Kukonkoivu ja Kastari) olisi liitettävä Lahteen. Jäljelle jäävän Hollolan kuntakeskukseksi olisi tällöin muodostunut Sairakkalan kylä.
Salpakankaan keskustaan tuli suuria muutoksia, kun Osuuskauppa Hämeenmaa rakennutti alueelle Prisma-marketin joka valmistui vuonna 2017.[13] . Salpakankaalle on rakennettu Huili-niminen kerrostalo vanhusten omarahoitteiseksi palvelutaloksi. Toinen varttuneelle väestölle tarkoitettu talo on Huilahdus. Toinen Huilahduksen kaltainen talo valmistui vuonna 2011 Hollolan torin lähelle.
Historia
Päijänteen rannoilla on ollut asutusta järvien kalaisuuden vuoksi jo kivikaudella. Hollolan merkittävin vasarakirveskulttuurin aikainen asuinpaikka sijaitsee Okeroisissa.[14] Viikinkiajalla Hollolasta kehittyi tärkeä keskus, jonka tiheimmin asuttua aluetta lienee ollut Vainion seutu. Turkumäkeä on arveltu tärkeäksi kauppapaikaksi, ja sen lounaispuolella on Kirkailanmäen kalmisto[15].
Ruotsin Hämeeseen tekemän ristiretken ja katolisen kirkon vallan vakiintumisen jälkeen Päijät-Hämeestä tuli rajaseutua.[16] Suomesta on löydetty 13 muinaislinnoitukset ketju, joista Kapatuosian linnavuori on tarkimmin tutkittu. Kapatuosian muinaislinnoituksen lisäksi Hollolassa ollut Hankaan ja Laitialan Kiiluanmäen linnoitukset. Niiden varsinaista käyttötarkoitusta ei tarkkaan tiedetä, mutta niiden epäillään olleen osa puolustusketjua, tulitiedotusketjua tai paikallisen väestön pakopaikkoja.[17][18]
Keskiajalla Hollola kuului Hämeen linnalääniin. Kruununhallintoa varten perustettiin Hollolan, Asikkalan ja Tennilän hallintopitäjät, joiden jälkeen perustettiin vielä Uudenkylän hallintopitäjä. Hollolan hallintopitäjä oli jakautunut Artjärven, Etolan, Okeroisten ja Uskilan neljänneskuntiin.[19]
Hollolan kirkkopitäjä on 1200-luvulta peräisin oleva seudun emäpitäjä. Takamaineen se on varhaiskeskiajalla ollut koko nykyistä Päijät-Hämettä laajempi.[15]
Hollolaan kuuluneen Lahden kylän kehitys kauppalaksi ja lopulta kaupungiksi alkoi, kun Riihimäki–Lahti-rata ja siihen kuuluva Vesijärven rautatieasema rakennettiin Päijänteen eteläosan Vesijärven rantaan. Lahdesta muodostui Vesijärven satamaan saapuneen vesiliikenteen, rautatieliikenteen ja maantieliikenteen solmukohta. Lahti erotettiin Hollolasta kaupungiksi 16. marraskuuta 1905.[20]
Maatalousvaltainen Hollola alkoi teollistua 1960-luvun lopulla, kun Ala-Okeroisten kylään Tampereen–Lahden-valtatien varteen kaavoitettiin Salpakankaan taajama, josta tuli Hollolan uusi kuntakeskus. Hollola on viime vuosikymmeninä ollut asukasluvultaan Päijät-Hämeen nopeimmin kasvanut kunta. Vuonna 1960 Hollolassa oli ollut noin 9 500 asukasta, mutta vuoteen 1983 mennessä oli ylitetty jo 17 000 asukkaan raja.
Päijät-Hämeessä on käyty useita kuntaliitoskeskusteluja ja tehty niihin liittyviä selvityksiä. Niihin kuuluvat Vellamoksi kutsuttu Uusi Kunta -hanke ja kuuden kunnan, Hollolan, Hämeenkosken, Iitin, Kärkölän, Lahden ja Nastolan yhdistymishanke, jonka Hollolan kunnanvaltuusto ja Iitin kunnanvaltuusto hylkäsivät.[21] Hämeenkoski liitettiin Hollolaan vuoden 2016 alussa.[1]
Kunnallishallinto
- Pääartikkeli: Hollolan kunnanvaltuusto
Hollolan kunnanvaltuustoon kuuluu on seitsemän valtuustoryhmää. Oma valtuustoryhmä on Kokoomuksella, SDP:llä, Keskustalla, Kristillisdemokraateilla, Perussuomalaisilla, Vasemmistoliitolla ja Vihreillä. Perussuomalaisten valtuustoryhmä muodostui vuoden 2008 kunnallisvaaleissa. Perussuomalaisten edeltäjällä Suomen Maaseudun Puolueella valtuustoryhmä vuosina 1973–1977.
Kunnanvaltuusto päätti vuonna 2008 perustaa lähineuvostot samaan tapaan kuin Orimattilan kaupungilla on kylittäin. Lähineuvostojen piirirajat noudattavat peruskoulun ensimmäisten luokkien oppilaaksiottoalueiden rajoja ja niitä on viisi kappaletta. Neuvostot on muodostettu eteläisen, Keski-Hollolan, kuntakeskuksen, kirkonseudun ja Vesikansan lähipalvelualueille.[22]
Talous
Vuoden 2011 lopussa Hollolan työpaikoista 4,7 % oli alkutuotannossa, 31,2 % jalostuksessa ja 61,9 % palveluissa.[12] Peltohehtaarien mukaan laskettuna suomen 4. suurin maatila on Hollolassa (vuonna 2013).[23]
Vuonna 2015 Hollolan suurimmat yhteisöveron maksajat olivat karjan tuottavuuteen tähtäävä palveluosuuskunta Faba, paperikonealalla toimiva Bellmer Vaahto Paper Machinery Oy ja Etteplan Design Center Oy.[24]
Hollolan suurimmat työnantajat vuonna 2007 olivat (suluissa työntekijöiden määrä):[25]
- Makron, 170 työntekijää
- Vaahto, 119 työntekijää
- Andritz, 113 työntekijää
- Ramboll Finland
- Sandvik Materials Handling – Roxon Oy, 110 työntekijää
- Muovijaloste, 83 työntekijää
- Porkka Finland (Huurre Group), 81 työntekijää
- Rakennusbetoni- ja Elementti Oy, 77 työntekijää
- Etteplan, 73 työntekijää
- SEW-Eurodrive, 64 työntekijää
- Holmet, 64 työntekijää
- Suomen Kotikylmiö, 60 työntekijää
- Solmaster, 55 työntekijää
- Naisten Pukutehdas, 48 työntekijää
- Trelmec, 45 työntekijä
Eimon toimintaa jatkanut Hollolan suurin yksityinen työantaja Foxconn lopetti toimintansa Hollolassa vuonna 2006.
Suomen Keksijäin Keskusliitto KEKE, Kuntaliitto ja Suomen Yrittäjät valitsivat Hollolan Suomen luovimmaksi kunnaksi vuonna 2004 muun muassa Hollolassa haettujen patenttien määrien perusteella.[26] Elinkeinojen kehittämisessä Hollola tukeutuu Lahden Seudun Kehitys Ladeciin. Hollolan elinkeinoelämän voimakas laajeneminen alkoi 1960-luvun lopulla, kun Hollolan itärajalle lähelle Lahtea kaavoitettiin Salpakankaan teollisuusalue. Sen lisäksi Hollolassa on Kukonkoivun teollisuusalue tai yrityspuisto.
Väestö
Vuonna 1956 Hollolassa oli 9 316 asukasta.[27] Tämän jälkeen asukasluku kasvoi seuraavasti:
- 1962: 9 571
- 1963: 9 650
- 1964: 9 674
- 1965: 9 711
- 1966: 9 826
- 1967: 9 971
- 1968: 10 629
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Väestötilastoinnin aluejako
Hollolan väestötilastoinnin mukaiset alueet ovat:
- Herrala
- Kirkonkylä
- Kukkila-Kalliola (Vesikansassa)
- Paimela (Vesikansassa)
- Pyhäniemi
- Miekkiö
- Nostava
- Salpakangas (kuntakeskus)
- Sairakkala
- Vainio-Korpikylä
- Hämeenkoski
- Tennilä
Hollolan väestö on kasvanut eniten Kukkila-Kalliolan tilastoalueella. Länsi-Hollolassa Sairakkalan tilastoalueella, Hämeenkoskeen rajoittuvilla alueilla ja niiden lähialueilla ei ole kasvua. Kirkonkylän seudun väestönkasvun uskotaan tasaantuvan.
Palvelut
Sivistystoimi
Hollolan sivistystoimesta päättää Hollolan kunnanvaltuuston sivistyslautakunta. Lautakuntaan liittyvät toimintakokonaisuuksina päivähoito ja varhaiskasvatus lähipalvelualueineen, perusopetus, perusopetus lähipalvelualueineen, vapaa-ajantoimi, kirjastoineen, kulttuureineen ja nuorisotoimineen.[29]
Oppilaitokset
Hollolan kunnan sivistystoimeen on liitetty sen naapurikunnan Kärkölän sivistystoimi. Hollolan ja Kärkölän peruskoulut toimivat yhteisen lautakunnan alaisuudessa.[30][31]
Hollolassa on Hämeenkosken kuntaliitoksen jälkeen 11 peruskoulua, jotka ovat:[32]
- Herralan koulu
- Hälvälän koulu
- Hämeenkosken koulu
- Kalliolan koulu
- Kankaan koulu
- Nostavan koulu
- Paimelan koulu
- Pyhäniemen koulu
- Salpakankaan yhtenäiskoulu[33]
- Tiilikankaan koulu
- Hollolan yläaste, peruskoulun luokat 7–9[34]
Kouluverkosto kuuluu hallinnollisesti Hollolan kunnan sivistystoimelle.[35]
Toisen asteen koulutusta Hollolassa aiemmin järjesti Hollolan lukio, joka lakkautettiin vuonna 2013[36], sekä Koulutuskeskus Salpaus, joka luopui toimitiloistaan Hollolan Kukonkoivussa 2013.[37] Hollolasta tuli siinä yhteydessä Suomen suurin lukioton kunta vieden aseman Pohjois-Karjalassa sijaitsevalta Liperiltä.
Kulttuuri
Hollolan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ovat Hollolan kirkonkylän kulttuurimaisema (kirkko ja pitäjän historiallinen keskus), Voistion kulttuurimaisema sekä Vesalan, Nokkolan, Untilan ja Utulan kylien viljelymaisema.[38]
Hollolasta on peräisin Hollolan näkkileipä, jota kutsutaan myös pitoleiväksi.
Hollolan pääkirjastolle valmistui uusi kirjastorakennus vuonna 2004. Pääkirjastossa ja Kalliolan sivukirjastossa on vapaasti käytössä oleva WLAN-yhteys. Hollolan WLAN kuuluu Päijät-Hämeen avoimiin langattomiin verkkoihin.
Hollolan keskiaikaseura Medium Aevum Hollolense järjestää kahden vuoden välein keskiaikatapahtuma.[39] Lisäksi Hollolassa pidetään Martta ja Hollo -festivaali.
Hollolan seurakunta ja keskiaikainen kivikirkko
- Pääartikkeli: Hollolan keskiaikainen kivikirkko
Hollolan seurakunta kuuluu Tampereen hiippakuntaan. Hollolan merkittävin historiallinen nähtävyys on Hollolan keskiaikainen kivikirkko, jossa on 550 istumapaikkaa. Kirkko kuuluu kolmanteen suomalaiseen kivikirkkosukupolveen, joka rakennettiin noin vuosien 1480–1560 välisenä aikana. Se valmistui nykyiseen muotoonsa vuosien 1495–1510 välisenä aikana: sakaristo vuonna 1495, kirkkosali vuonna 1500 ja asehuone vuoden 1505 jälkeen. Kivikirkko on kuuluisa hyvin säilyneistä puuveistoksistaan. Kattoon iskeneen salaman vuoksi kirkon puiset kattorakennelmat paloivat vuonna 1642. Kirkko peruskorjattiin vuosina 1934–1935.
Kirkon eteläpuolella on keltainen Carl Ludwig Engelin suunnittelema empiretyylinen vuosina 1829–1831 rakennettu kellotapuli.
Muita nähtävyyksiä
- Kapatuosian linnavuori
Kapatuosian linnavuori sijaitsee Hollolan kirkon pohjoispuolella. Se ajoittuu rautakauteen, keskiaikaan tai molempiin ajanjaksoihin. Linnavuorella on kesäisin avoinna oleva näkötorni, jota käytetään myös lintujen tarkkailuun.
- Kotiseutumuseo ja Hentilän talomuseo
Hollolan kotiseutumuseota ylläpitää Hollolan kotiseutuyhdistys. Museo sijaitsee kirkon läheisyydessä kaksikerroksisessa makasiinirakennuksessa. Ensimmäiseen kerrokseen on sijoitettu sota-ajasta kertovaa näyttely.
Toinen kotiseutuyhdistyksen ylläpitämä kohde kirkonkylässä on Hentilän talomuseo, johon on koottu alueen vanhoja rakennuksia ja suuri talo Asikkalasta.[40]
- Kunnantupa
Arkkitehti Vilho Penttilä suunnitteli vuonna 1902 valmistuneen Hollolan kunnantuvan. Se on Suomen ensimmäinen arkkitehdin suunnittelema puinen kunnantalo. Vastapäätä Hollolan kirkkoa sijaitsevassa kunnantuvassa toimii kahvila.
- Ampumarata ja lentokenttä
Yhdystien 3161 itäpuolella Puolustusvoimien alueella on Hämeen rykmentin Hälvälän ampumarata ja Hollolan lentokenttä.[41][42]
Ystävyyskunnat
Kuuluisia hollolalaisia
- Ville Haapasalo, näyttelijä ja televisiojuontaja
- Arttu Lindeman, rap-artisti ja videobloggaaja
- Toni Piispanen, pyörätuolikelaaja
- Mika Pohjonen, oopperalaulaja
- Aino-Kaisa Saarinen, maastohiihtäjä
- Eppu Salminen, näyttelijä ja juontaja
- Krisse Salminen, näyttelijä ja stand up -koomikko
- Jukka-Pekka Saraste, kapellimestari
- Petri Saraste, toimittaja
- Jouko Siikaniemi, kansanedustaja (Keskusta), kunnallisneuvos
- Väinö Siikaniemi, keihäänheittäjä
- Laura Voutilainen, laulaja ja näyttelijä
Katso myös
Lähteet
- Maanmittauslaitos: Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2006 1.1.2006. Maanmittauslaitos. Viitattu 7.1.2006.
- Kuusi, Sakari: Hollolan pitäjän historia I–II. Toinen, korjattu ja yhdistetty painos. Ensimmäisen ja toisen osan sivunumeroinnit ovat erilliset. Kukkila: Salpausselän kirjapaino (alk. WSOY), 1980 (alk. 1935-1937). ISBN 951-99285-7-X.
Viitteet
- ↑ a b Neljästä tulee kaksi: Lahden seudulle syntyy kaksi uutta kuntaa 26.1.2015. Yle Uutiset. Viitattu 29.1.2015.
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ Kuntavaalit 2017, Hollola Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
- ↑ Hollola ja Hämeenkoski olivat yksimieliset ja Hämeenkoski liittyy Hollolaan vuoden 2016 alussa Hämeenkosken kunta. Viitattu 23.3.2015. [vanhentunut linkki]
- ↑ Hollola Järviwiki. Viitattu 17.5.2018.
- ↑ Ympäristö.fi[vanhentunut linkki]
- ↑ Natura-alueet kunnittain Ympäristö. Viitattu 19.5.2018.
- ↑ a b Hollola, kuntatiedot 2013 Tilastokeskus. Viitattu 19.5.2018.
- ↑ Hollolan Prisma muuttaa väriä ennen avausta - avajaiset syyskuussa 19.7.2017. Etelä-Suomen Sanomat. Viitattu 17.5.2018.
- ↑ Kuusi, osa I, s. 8-9
- ↑ a b Hollolan seurakunnan historia Hollolan seurakunta. Viitattu 8.12.2015.
- ↑ Kuusi, osa I, s.37
- ↑ Kapatuosian mäki Hollolan seurakunta. Viitattu 8.12.2015.
- ↑ Kuusi, osa I, s. 31
- ↑ Kuusi, osa I, s.40-46
- ↑ Lahden kaupungin perustaminen Kuka, Mitä, Lahti. Lahden kaupungin museot. Viitattu 8.12.2015.
- ↑ Uutta matoa koukkuun - syntyykö Lahden ympärille pienempi kuntaliitos 30.9.2014. YLE. Viitattu 8.12.2015.
- ↑ http://www.hollola.fi/keskus/lahipalvelualue/lahipalvelualue_etusivu.htm [vanhentunut linkki]
- ↑ 1000 Suomen suurinta maatilaa Käytännön maamies. 2013. Viitattu 17.5.2018.
- ↑ Alueen Hollola yhteisöverotiedot yle. Viitattu 17.5.2018.
- ↑ Hollolan kunta: Yleistietoja Hollolasta 2007. Hollolan kunta. Viitattu 9.10.2007.
- ↑ Hollola vuoden luovin kunta Verkkouutiset. 21.6.2004. Suomen Kansallisverkko Oy. Viitattu 23.9.2007.
- ↑ 1.1.1957 MMM 1957
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 28.12.2017.
- ↑ http://www.hollola.fi/sivistystoimiala
- ↑ Sivistyslautakunta Hollolan kunta. Viitattu 8.12.2015.
- ↑ Sivistystoimi Kärkölän kunta. Viitattu 8.12.2015.
- ↑ Perusopetus ja koulut Hollolan kunta. Viitattu 8.12.2015.
- ↑ Salpakankaan yhtenäiskoulu, Peda.net.
- ↑ https://peda.net/hollolakarkola/opetus/alakoulut/ylakoulut/hollolanya
- ↑ http://www.hollola.fi/sivistystoimiala
- ↑ Hollola luopuu omasta lukiosta 22.4.2013. YLE. Viitattu 8.12.2015.
- ↑ Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tiloilla ajolähtö 24.5.2013. YLE. Viitattu 8.12.2015.
- ↑ Päijät-Häme Museovirasto. Viitattu 8.12.2015.
- ↑ Kylät pdf Keskiaika.fi
- ↑ Hentilän talomuseoalue Hollolan kotiseutuyhdistys. Viitattu 19.5.2018.
- ↑ Ajo-ohje Hälvälään Lahden ampumaseura. Viitattu 19.5.2018.
- ↑ Lentokentät täplittivät Päijät-Hämettä sota-aikaan Eteä-Suomen Sanomat. 2017. Viitattu 19.5.2018.
Kirjallisuutta
- Peltola, Jarmo: Hollolan historia IV : Monikasvoinen Hollola : maalaiskylistä jälkiteolliseen yhteiskuntaan 1939–2010. Hollolan kunta, 2013. ISBN 978-951-96260-9-3.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hollola Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||