Ero sivun ”Sastamala” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 122: | Rivi 122: | ||
Vuonna 2015 kunnassa oli 8426 työpaikkaa. Niistä 8,5 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 63 % palveluissa ja 27 % jalostuksessa. Työttömien osuus työvoimasta oli 12,3%.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.stat.fi/tup/alue/kuntienavainluvut.html#?year=2017&active1=SSS&active2=790 | Nimeke = Kuntien avainluvut | Julkaisu = Tilastokeskus | Viitattu = 19.5.2018 }}</ref> |
Vuonna 2015 kunnassa oli 8426 työpaikkaa. Niistä 8,5 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 63 % palveluissa ja 27 % jalostuksessa. Työttömien osuus työvoimasta oli 12,3%.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.stat.fi/tup/alue/kuntienavainluvut.html#?year=2017&active1=SSS&active2=790 | Nimeke = Kuntien avainluvut | Julkaisu = Tilastokeskus | Viitattu = 19.5.2018 }}</ref> |
||
Eniten yhteisöveroa maksavat rakennussuunnittelualan yritys Partnos, kumi- ja muovituotteita valmistava Teknikum ja kaukolämmityksen läppäventtiileitä valmistava Vexve.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3- |
Eniten yhteisöveroa maksavat rakennussuunnittelualan yritys Partnos, kumi- ja muovituotteita valmistava Teknikum ja kaukolämmityksen läppäventtiileitä valmistava Vexve.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9262761#Sastamala | Nimeke = Alueen Sastamala yhteisöverotiedot| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = | Viitattu = 19.5.2018 }}</ref> |
||
== Liikenne == |
== Liikenne == |
Versio 19. toukokuuta 2018 kello 20.24
Sastamala | |
---|---|
sijainti |
|
Sastamalan keskustaa. |
|
Sijainti | |
Maakunta | Pirkanmaan maakunta |
Seutukunta | Lounais-Pirkanmaan seutukunta |
Kuntanumero | 790 |
Hallinnollinen keskus | Vammalan keskustaajama |
Perustettu | 2009 |
Kuntaliitokset |
Vammala (2009) Mouhijärvi (2009) Äetsä (2009) Kiikoinen (2013)[1] |
Kokonaispinta-ala |
1 531,74 km² 69:nneksi suurin 2022 [2] |
– maa | 1 429,15 km² |
– sisävesi | 102,59 km² |
Väkiluku |
23 515 44:nneksi suurin 31.12.2023 [3] |
– väestötiheys | 16,45 as./km² (31.12.2023) |
Ikäjakauma | 2020 [4] |
– 0–14-v. | 14,3 % |
– 15–64-v. | 55,5 % |
– yli 64-v. | 30,2 % |
Äidinkieli | 2023 [5] |
– suomenkielisiä | 96,7 % |
– ruotsinkielisiä | 0,2 % |
– muut | 3,2 % |
Kunnallisvero |
8,90 % 136:nneksi suurin 2024 [6] |
Kaupunginjohtaja | Jarkko Malmberg |
Kaupunginvaltuusto | 43 paikkaa |
2017–2021[7] • Kesk. • SDP • Kok. • KD • Ps. • Vas. • Vihr. |
12 11 8 4 3 3 2 |
www.sastamala.fi |
Sastamala on Suomen kaupunki Pirkanmaan maakunnassa, Satakunnan maakuntarajan tuntumassa. Kaupungin väkiluku on 23 515 asukasta (30.4.2015)[3] ja pinta-ala 1 531,74 km², josta 1 429,15 km² on maata ja 102,59 km² sisävesiä (1.1.2015)[2]. Sastamala on pinta-alaltaan Pirkanmaan suurin kunta ja sen naapureita ovat Huittinen, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kankaanpää, Kokemäki, Nokia, Pori, Punkalaidun, Ulvila, Urjala ja Vesilahti.
Maantiede
Sastamala sijaitsee Kokemäenjoen vesistön molemmin puolin Pirkanmaan lounaiskulmassa. Kuntaa jakavat Kokemäenjoki, Liekovesi, Rautavesi ja Kulovesi. Muita merkittäviä vakavesiä kunnan alueella ovat Houhajärvi, Ylistenjärvi, Kiikoisjärvi ja Mouhijärvi.[8]
Etäisyyksiä Sastamalasta
Taajamat, kylät ja kaupunginosat
- Pääartikkeli: Luettelo Sastamalan kylistä
Sastamalan kaupunkiin kuuluu useita taajamia, joista useat ovat entisiä kuntakeskuksia:
Taajama | Väkiluku[9] | Maapinta-ala / km²[9] | Väestöntiheys[9] |
---|---|---|---|
Häijää | 396 | 1,69 | 234,7 |
Karkku | 555 | 3,27 | 169,7 |
Kiikka | 1253 | 5,77 | 217,1 |
Kiikoinen | 516 | 3,29 | 157,0 |
Pohjakylä | 423 | 2,17 | 195,1 |
Stormi | 229 | 1,93 | 118,8 |
Uotsola | 1115 | 3,67 | 304,0 |
Vammala | 10309 | 20,05 | 514,2 |
Äetsä | 2243 | 9,71 | 230,9 |
Sastamalassa on yhteensä 161 kylää, ja kunnan väestöstä kaksikolmasosaa asuu maaseudulla ja kylissä. Kylät ovat järjestäytyneet yli 40:een kyläyhdistykseen.[10] Kyläjako on luotu isojaon myötä 1700-luvulla, eikä se siten täysin vastaa nykytilannetta.[11] Esimerkiksi Illo ja Putaja sijaitsevat muiden kylien mailla, eikä niitä löydy luettelosta.
- Keskusta-alueen kaupunginosatlähde?
Hoppu, Iisa, Kalliala, Kaukola, Ketola, Lousaja, Marttila, Myllymaa, Nokkakylä, Nuupala, Näntölä, Ojansuu, Parviala, Pitkämäki, Raivio, Roismala, Ruoksamo, Sastamala, Sileekallio, Sylvää, Tyrväänkylä, Varila, Vinkinmäki, Vinkki, Vinkkilä
Luonto
Sastamalassa on 11 Natura-kohdetta: Kuorsumaanjärvi, Lavijärven-Palojärven kalliot, Puurijärvi-Isosuo, Kiikoisten metsä, Kilpijoen ranta, Kiimajärvi, Kilpikoski, Vehmaanniemi, Pirunvuori, Hanhijärvi-Keskinen-Tapiolanjärvi ja Ekojärvi.[12]
Historia
Vammalan Ristimäen 300-luvulle ajoitettu röykkiöhauta miekanosineen muistuttaa rannikkoseutujen vauraita nuoremman roomalaisajan asehautauksia. Se on myös sisämaan ainoa hauta joka vastaa rannikon hautausperinnettä kyseisenä aikana.[13] Merovingiajalla kalmistot yleistyvät Sastamalan alueella, mikä osaltaan kertoo väestönkasvusta ja asutuksen tihentymisestä.[14] Sastamalan pitäjä oli suuri Satakunnan historialliseen maakuntaan kuulunut pitäjä.
Sastamala-nimi esiintyi ensimmäisen kerran muodossa Sastamall eräässä kuningas Birger Maununpojan kirjeessä vuodelta 1300 tai 1303.
Uusi Sastamalan kaupunki syntyi vuoden 2009 alussa, kun Vammala, Mouhijärvi ja Äetsä yhdistyivät. Aiemmin vuonna 1973 Vammalaan oli liitetty Tyrvää ja Karkku. Äetsän kunta oli taas muodostunut Kiikan ja Keikyän yhdistyessä vuonna 1981. Suodenniemi liittyi Vammalaan vuonna 2007 ja Kiikoinen uuteen Sastamalaan vuonna 2013.
Sastamalan vaakuna on entisen Karkun kunnan vaakuna, jonka on suunnitellut Lauri Ahlgrén.
Hallinto
Sastamalan kaupunginjohtaja vuodesta 2013 on Jarkko Malmberg.[15]
Sastamalan kaupunginvaltuustossa on 43 jäsentä, ja niiden paikkajako menee puolueittain seuraavasti:[16]
- Keskusta, 12 paikkaa
- SDP, 11 paikkaa
- Kokoomus, 8 paikkaa
- Kristillisdemokraatit, 4 paikkaa
- Perussuomalaiset, 3 paikkaa
- Vasemmistoliitto, 3 paikkaa
- Vihreät, 2 paikkaa
Talous
Vuonna 2015 kunnassa oli 8426 työpaikkaa. Niistä 8,5 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 63 % palveluissa ja 27 % jalostuksessa. Työttömien osuus työvoimasta oli 12,3%.[17]
Eniten yhteisöveroa maksavat rakennussuunnittelualan yritys Partnos, kumi- ja muovituotteita valmistava Teknikum ja kaukolämmityksen läppäventtiileitä valmistava Vexve.[18]
Liikenne
Sastamalan läpi kulkevat Tampereen ja Porin välinen valtatie 11 ja Tampereen ja Rauman välinen valtatie 12. Kiikasta alkaa Kankaanpään kautta Kauhajoelle kulkeva kantatie 44. Kaupungista kulkee myös lukuisia seututeitä Hämeenkyröön, Punkalaitumelle, Vesilahdelle, Nokialle ja Laviaan.
Sastamalan läpi kulkee myös Tampere–Pori-rautatie. Junat pysähtyvät kaupungissa Vammalan ja Karkun rautatieasemilla.
Sastamalan lähimmät lentoasemat ovat Tampere-Pirkkalan lentoasema ja Porin lentoasema.
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Kulttuuri
Suomen kirjapääkaupunki
Sastamalassa on pitkät perinteet kirjallisuuden parissa. Yksi suurimmista teematapahtumista on kaupungin keskustassa kesäisin järjestettävä Vanhan kirjallisuuden päivät. Heinäkuussa 2011 Sastamalaan avattiin lisäksi suomalaisen kirjan museo Pukstaavi, joka edistää suomalaista kirjakulttuuria ja lukemista. Pukstaavi on valtakunnallinen museo, joka kertoo yleistajuisesti suomalaisen kirjan kulttuurihistoriasta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Vuoden 2013 alussa Sastamalan kaupunki julistautui Suomen kirjapääkaupungiksi. Tästä lähtien kaupunki on valinnut vuosittain vuoden Kirjapään. Ensimmäiset vuoden Kirjapäät ovat kirjailijat Mauri Kunnas 2013 ja Marko Vesterbacka 2014, hallintojohtaja Hannu Nikkilä 2015 ja kirjakauppias Sirkka-Liisa "Samu" Leino 2016.
Nähtävyydet ja tapahtumat
- Sastamalan keskiaikainen kirkko
- Tyrvään Pyhän Olavin kirkko
- Vanhan kirjallisuuden päivät
- Sastamala Gregoriana
- Laskettelukeskus Ellivuori
- Pirunvuori
- Herra Hakkaraisen talo
- Kulttuuritalo Jaatsi, Akseli Gallen-Kallelan lapsuudenkoti
- Lakeside Golf Vammala
- Vammalan Auto- ja traktorimuseo
- Marskin salonkivaunu Stormin Shell-huoltoasemalla
- Otamussilta
- Häijään Markkinat
- Sarkia-museo
- Äetsän voimalaitos
- Keikyän kotiseutumuseo
- Kokemäenjoki
- Rautavesi, Liekovesi ja Kulovesi
- Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi
Ystävyyskaupungit
Sastamalan ystävyyskaupungit ovat (tilanne joulukuu 2015):[20]
Katso myös
Lähteet
- Vammalan tiedote tulevasta kaupungista 18.6.2007
- Satakunnan Kansa, elokuu 2007
- Kuntalehti.fi
- Äetsänkylät.net
- Me asumme nyt Suomen kirjapääkaupungissa Tyrvään Sanomat, tammikuu 2013
Viitteet
- ↑ Kiikoinen liittyy Sastamalaan ja Pirkanmaahan 18.4.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 19.4.2012.
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ Kuntavaalit 2017, Sastamala Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
- ↑ Kokemäenjoki – Yleistä Kokemäenjoen käyttötieto -palvelu. Viitattu 8.9.2015.
- ↑ a b c Tilastokeskus: Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2015 pxnet2.stat.fi. 31.12.2015. Tilastokeskus. Viitattu 16.7.2017.
- ↑ Sastamalan maaseutuohjelma 2014–2017 (pdf) (s.5) Sastamalan kaupunki. Viitattu 8.9.2015.
- ↑ Suodenniemen kyläkartta Suodenniemi-Seura. Viitattu 8.9.2015.
- ↑ Tutustu Natura 2000 -kohteisiin kunnittain Natura 2000 / Ympäristö. Viitattu 19.5.2018.
- ↑ Georg Haggren, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet, s. 246. Gaudeamus, 2015.
- ↑ Georg Haggren, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet, s. 265. Gaudeamus, 2015.
- ↑ Jarkko Malmberg on Sastamalan uusi kaupunginjohtaja Alueviesti. 2013. Viitattu 19.5.2018.
- ↑ Sastamalan kaupunki: Poliittiset voimasuhteet 2017-2021 https://www.sastamala.fi/sivu.tmpl?sivu_id=3220
- ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 19.5.2018.
- ↑ Alueen Sastamala yhteisöverotiedot yle.fi. Viitattu 19.5.2018.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 6.2.2018.
- ↑ Ystävyyskaupungit Sastamalan kaupunki. Viitattu 23.12.2015.
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sastamala Wikimedia Commonsissa
- Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen: Sastamala syntyy uudelleen
- Sastamalan kaupungin kotisivut
- Tilastokeskus – Sastamalan avainluvut
|