Keskustelu käyttäjästä:Päinä Napi

Artikkeli Kosti Kustaa Kartiokari. Ole hyvä äläkä "korjaa" lainauksia oikeakielisemmiksi ellei Sinulla ole lähdettä toista muotoa tukemaan. Viittaan kohtaan "Pystyn myös yhdellä ainoalla puhelinsoitolla". Lähteessä muoto on "myöskin" vai väitätkö muuta? Et ole lisännyt toista lähdemerkintää, jossa muoto olisi toinen. Palautan aikaisempaan versioon.--Juha Kämäräinen (keskustelu) 10. kesäkuuta 2014 kello 21.20 (EEST)

En edes huomannut että kyseessä oli lause, siitä oli kyse. Anteeksi. --Päinä Napi (keskustelu) 11. kesäkuuta 2014 kello 01.44 (EEST)

Ei mitään. Tekevälle sattuu ja nämä ovat pieniä yksityiskohtia.--Juha Kämäräinen (keskustelu) 11. kesäkuuta 2014 kello 08.52 (EEST)

Siis lainaus. En huomannut että kyseessä oli lainaus :) --Päinä Napi (keskustelu) 12. kesäkuuta 2014 kello 00.41 (EEST)

Omituiset merkit muokkausyhteenvedossa

Muokkasit artikkelia Jammu Siltavuori. Jos muokkauksen kahden viimeisen merkin tarkoitus oli esittää jotain hymiön tapaista, niin tässä yhteydessä se osoittaa mielestäni varsin huonoa makua. Muun muassa kahden lapsen sieppaamisessa, murhaamisessa ja ruumiiden polttamisessa ei ole mitään hauskaa. Jos merkkien tarkoitus on jokin muu, niin tämä huomautus on aiheeton. --Htm (keskustelu) 7. elokuuta 2014 kello 03.17 (EEST)

Hyvää myöhäisiltaa vain sinnekin. Hymiön tarkoitus ei ollut nauraa J. Siltavuoren teoille, vaan osoittaa hyvää tahtoa, vaikka olin eri mieltä poistamani määritteen tarpeellisuudesta. Sinälläänhän aiheen kauheus ei millään lailla vaikuta siihen, miten informaatioarvon kannalta tällaisessa virkkeessä pitää menetellä. (”Rikollinen” käsittää murhaajan ja se käy täysin yksiselitteisesti ilmi heti seuraavasta sivulauseesta, joten poistaamani sana ”murhaaja” oli tarpeeton.) --Päinä Napi (keskustelu) 7. elokuuta 2014 kello 03.32 (EEST)

Jos merkittävin rikollinen teko on murha niin se on tärkeä olla selvästi ensin esillä. On Siltavuori tuomittu muustakin, mutta suurinta yhteiskunnallista merkitystä tekoina ja julkisen keskustelun aiheena on juuri murhilla, eikä asiaa pidä häivytellä siirtämällä sivulauseeseen. --Calikula (keskustelu) 7. elokuuta 2014 kello 04.26 (EEST)

Jaaha, minusta sivulauseen "tuli tunnetuksi" tekee siitä häivytyksen sijasta painotetun osion.--Päinä Napi (keskustelu) 7. elokuuta 2014 kello 04.32 (EEST)

Watchmojo.com

Merkittävyys kyseenalaistettu.

Hei, lisäämäsi artikkelin WatchMojo.com merkittävyys on epäselvä ja artikkeli saatetaan poistaa nopeasti. Aihetta voidaan pitää merkittävänä, jos sitä on käsitelty huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä. Sinulta tarvitaan lisätietoja aiheen merkittävyyden arviointiin. Voisitko käydä perustelemassa näkemyksesi aiheen keskustelusivulla? --Msaynevirta (keskustelu) 15. syyskuuta 2014 kello 03.07 (EEST)

Ĺisätään nyt vielä, että on lähteetön. Ja ettö kieliasua voisi parantaa. Esimerkkinä lause Se on päässyt YouTuben jonkin viikon 10 eniten katsellun kanavan joukkoon. ei parhaalla mahdollisella tavalla muotoiltu, vaan tuntuu enemmän omalta mutuilulta.--Veli Himmeä (keskustelu) 4. marraskuuta 2014 kello 10.03 (EET)

Kyllä sille oli lähde. Mutta joo. --Päinä Napi (keskustelu) 4. marraskuuta 2014 kello 10.04 (EET)

Siis tarkoitan, että oli päässyt ja tästä oli mainittu. En kai osannut kääntää lähdettä. --Päinä Napi (keskustelu) 4. marraskuuta 2014 kello 10.04 (EET)

Korjasinpa. Aiheutti vain ongelmaa tuo kun lähteessä ei lue edes sitä kyseistä viikkoa... --Päinä Napi (keskustelu) 4. marraskuuta 2014 kello 10.06 (EET)

No niin löytyhän se lähde sinne. Vielä kun laitetaan oikeaoppiseen paikkaan.--Veli Himmeä (keskustelu) 4. marraskuuta 2014 kello 10.09 (EET)

Hyvä yritys, ensi kerralla paremmin

Kiitos yrityksestäsi parantaa Wikipedian sisältöä! Valitettavasti lisäyksesi ei soveltunut Wikipediaan, joten se jouduttiin poistamaan. Muokkausoppaasta ja tyylioppaasta löytyy hyödyllisiä neuvoja muokkaukseen, ja esimerkkiä voit katsoa muista aihealueen artikkeleista. Muokkaamista voit harjoitella hiekkalaatikossa. Jos luomasi artikkeli on poistettu, löydät poistosyyn poistolokista. Joka tapauksessa tervetuloa Wikipediaan! Terveisin –Ppntori 23. lokakuuta 2014 kello 22.46 (EEST)

Poistelin turhia ohjauksia

Aivan turhat ohjaukset ovat aivan turhia, monestakin syystä. --Pxos (keskustelu) 26. lokakuuta 2014 kello 01.25 (EEST)

Ei ne nyt kaikki täysin turhia ole. Kuten tiedät Franklin Rooseveltiin viitataan monesti etunimien kirjaimilla ja sukunimellä, joten minusta ainakin ohjaukset F. D. Roosevelt ja F.D. Roosevelt olisi hyvä olla. --Päinä Napi (keskustelu) 26. lokakuuta 2014 kello 01.54 (EEST)

Älä huomauttele

vakiokäyttäjiä mallineilla, kun he torjuvat täällä vandalismia. Se on huono juttu monestakin syystä. --Pxos (keskustelu) 26. lokakuuta 2014 kello 02.17 (EEST)

No hyvä on. Ei vaan anna kovin asiallista kuvaa vakiokäyttäjistä kutsua vandaaliakaan "pökäleeksi". --Päinä Napi (keskustelu) 26. lokakuuta 2014 kello 02.18 (EEST)

Siinä luki kylläkin pököle. Tarkkuutta. -Htm (keskustelu) 26. lokakuuta 2014 kello 02.22 (EEST)

Luvun sijapäätteen merkitseminen

Ei se ole mikään "ikinä ei saa" -ehto. Lue jostain kielenoppaasta, mitä siellä kerrotaan lukujen sijapäätteiden merkitsemisestä numeroilla ilmaistuun lukuun, esimerkiksi lause "Erityisruokavalio on 36:lla peruskoulun oppilaalla" on oikein. Antaa olla nyt sinun versiosi, mutta kumouksesi perustelut ovat väärät. Sijapääte helpottaa ymmärtämistä tuossa tapauksessa kun pääsana on niin kaukana, vaikka onkin totta, että lukua seuraava sana on myös genetiivissä, joten omatkin perusteluni olivat väärät. --Pxos (keskustelu) 26. lokakuuta 2014 kello 02.45 (EEST)

Puutun sen verran keskusteluun että [1] perusteella hyväksyin kaksoispisteen poisjätön. -Htm (keskustelu) 26. lokakuuta 2014 kello 02.49 (EEST)

"Erityisruokavalio on 36:lla peruskoulun oppilaalla" ei ole oikein juuri siitä syystä mikä käyttäjä: Htm:n linkissä lukee: "Jos lukusana taipuu samassa sijassa kuin sen pääsana, numeroon ei merkitä taivutuspäätettä." Eli mistä sait päähäsi, että moinen olisi oikein? --Päinä Napi (keskustelu) 26. lokakuuta 2014 kello 03.05 (EEST)

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta. Tuo on juuri oikea muoto. "Sijapääte merkitään näkyviin silloin, kun numerolla ilmaistun luvun lukutapa ei ilmene seuraavasta, samassa sijassa olevasta sanasta." Htm:n linkissä asia on muotoiltu valitettavan onnettomasti käyttäen termiä "pääsana", jota itsekin käytin muokkausyhteenvedossani. Perustelusi siitä, että "ikinä" ei merkitä sijaa lukuun, on yksiselitteisen väärä. Tämä ainakin selviää tuosta Kotuksen linkistä, jossa on paljonkin sijapäätteitä merkitty lukuihin. --Pxos (keskustelu) 26. lokakuuta 2014 kello 03.17 (EEST)

Olet oikeassa, että "ei ikinä" on väärin ; käytin hyperbolaa ; mutta edelleen: Jos lukusana taipuu samassa sijassa kuin sen pääsana, numeroon ei merkitä taivutuspäätettä. --Päinä Napi (keskustelu) 26. lokakuuta 2014 kello 03.22 (EEST)

No kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaassa on vastakkainen mielipide. Taidan uskoa sitä, kun se on oikein painettu kirja. Siellä on esimerkkivirkkeitäkin, jotka ovat järkeviä. Kyse on nyt siitä. mikä helpottaa lukemista ja ymmärtämistä. Ehdoton näkemys, joka vielä on virheellinen, ei helpota lukijaa. Tuossa Kotuksen esimerkkiluettelossa ei ole lainkaan tapauksia "Seuramme on yksi noin 130:stä Suomessa toimivasta jalkapalloseurasta" eli missä pääsanan ja luvun välissä on muutakin. En tiedä, onko ohjeistus muuttunut, mutta noin sen olen itse käsittänyt viimeiset vuosikymmenet ja tuo tuntuu oikealta. Sitäpaitsi se lukee kirjassa. --Pxos (keskustelu) 26. lokakuuta 2014 kello 03.28 (EEST)

Lisäksi suomessa kaikki "sanan edessä olevat määritteet", jotka liittyvät pääsanaan, taipuvat aina samassa sijassa. Nuo lukusanat taipuvat ilmiselvästi aina samassa sijassa, joten sääntö on melko turha. Jos luvut kirjoitettaisiin kaikki kirjaimin, mitään ongelmaa ei ole. Kun ne kerran kirjoitetaan lukuina, kysymys on luettavuudesta ja ymmärrettävyydestä, ei liikkuvasta kielipoliisin työstä, jossa sääntöjen mukaan jaetaan sakkoja. Kielitoimiston oppaassa on järkevä kanta asiaan, missä kiinnitetään huomiota siihen, kuinka ymmärrettävä lause on lukijalle. Esimerkiksi tuossa artikkelissa luvun 57 ja sen pääsanan "valtion" välissä on niin paljon muuta, että luvussa voisi ihan hyvin olla taivutuspääte merkittynä, ettei virke ohjaisi ajatuksia käsitteeseen "57 Eurooppaa". Mutta ajatuksia on monenlaisia ja on monia ajatuksiakin. --Pxos (keskustelu) 26. lokakuuta 2014 kello 03.36 (EEST)

Näistä Kotuksen ohjeista nimenomaan löytyy ohjeistus ja esimerkit tapaukseen, joissa luvun ja pääsanan välissä on muita sanoja. Ja silloin nimenomaan ohjeistetaan merkitsemään se sijapääte.

"Sijapääte merkitään näkyviin silloin, kun numerolla ilmaistun luvun lukutapa ei ilmene seuraavasta, samassa sijassa olevasta sanasta."

"Seuramme on yksi noin 130:stä Suomessa toimivasta ystävyysseurasta."

"Erikoisruokavalio on 36:lla peruskoulun oppilaalla."

Vaikka näissä numerot (130 ja 36) taipuvat samassa sijassa kuin pääsanat (ystävyysseura ja oppilas), sijapääte merkitään. Näin sanoo kielenhuolto ja näin on järkevää.

En tiedä mistä Päinä Napi on keksinyt säännön "Jos lukusana taipuu samassa sijassa kuin sen pääsana, numeroon ei merkitä taivutuspäätettä" (ilman poikkeuksia), mutta se on väärin. --Jmk (keskustelu) 26. lokakuuta 2014 kello 06.16 (EET)

Tämähän on täysin selvä tapaus. Jos luvussa ei olisi sijapäätettä, se viittaisi koulujen määrään. Koska pääsana kuitenkin ilmeisesti on oppilaalla, tarvitaan sijapääte osoittamaan mikä on pääsana eli keitä taikka mitä on 36 kappaletta. --Abc10 (keskustelu) 26. lokakuuta 2014 kello 09.52 (EET)

"Jos lukusana taipuu samassa sijassa kuin sen pääsana, numeroon ei merkitä taivutuspäätettä" on suora lainaus käyttäjän Htm ylempänä tarjoamasta linkistä. Kuitenkin huomaa, että se virke, josta alun perin oli kyse, ei ole tuollainen kuin sinun lainaamasi. Tapauksessa "57 Euroopan" nimen omaan ilmenee tämä numeron lukutapa seuraavasta sanasta joka on samassa sijassa. --Päinä Napi (keskustelu) 26. lokakuuta 2014 kello 19.02 (EET)

Ainakaan lauseessa "...on 57 Euroopan, Pohjois-Amerikan, Etelä-Kaukasian ja Keski-Aasian valtion muodostama järjestö." ei nähdäkseni tarvita sijapäätettä, ja itse jättäisin sen pois. Mutta paras oli tietysti se että kohta kirjoitettiin selkeämpään muotoon. Oppilas-lauseessa täytyy tietenkin olla sijapääte, mutta se on kai vain jokin esimerkki? --Savir (keskustelu) 26. lokakuuta 2014 kello 09.54 (EET)

Esimerkkilauseessasi kaikki lukua seuraavat sanat ovat genetiivissä, joten sijapäätettä ei lisätä, eikä siinä ole ymmärtämisen kannalta epäselvyyttä muuten paitsi että pitkä litania voi vaatia pari lukukertaa, jotta pääsana hahmottuu. Jos valtio olisi jossakin muussa sijassa, esimerkiksi inessiivissä valtiossa, pääte tarvittaisiin. Suomi ei ole helppo kieli, mutta aivan helppoa kieltä ei taida ollakaan. --Abc10 (keskustelu) 26. lokakuuta 2014 kello 10.05 (EET)

Se ei ollut vain minun esimerkkilauseeni, vaan ymmärtääkseni koko tämän keskustelun aihe eli muokkaus, jonka Päinä Napi teki. Pxos saisi kirjoittaa selkeämpiä keskustelunavauksia. --Savir (keskustelu) 26. lokakuuta 2014 kello 10.08 (EET)

Tästä opimme tosiaan, että kommentissa on syytä kertoa linkin kera, mistä kyse. Luulin että alkuperäinen ongelma koski koulukkaita. --Abc10 (keskustelu) 26. lokakuuta 2014 kello 10.17 (EET)

Jaha, vikaa on siis keskustelun avauksessa lähinnä. No voi sentään, lähetän lohduttavia kukkasia eri suuntiin. Kommentoin asiaa heti käyttäjälle, jonka kanssa teimme artikkelissa pari muokkausta ja hän ymmärsi heti, mistä on kysymys. Enpä ole velvollinen käyttäjien omilla keskustelusivuilla ottamaan huomioon jokaista, joka tulee tänne ihmettelemään. Tietysti on helppoa kommentoida ottamatta selvää, mistä puhutaan. Siihen Wikipedia on mainio alusta. Toiseksi sanon, että alla oleva Jmk:n kanta on järkevä. On ihmeellistä, että kielitoimiston sääntöjä luetaan kuin Hammurabin kymmentä käskyä eikä kiinnitetä huomiota ollenkaan siihen, mikä on ohjeiden takana eli luettavuus ja ymmärrettävyys. Koko säännön tarkoituksena on tietysti keventää kirjoitettua ilmaisua. Jos kirjoitettaisiin "annoin 15:lle oppilaalleni omenoita", tuo pääte katsotaan tarpeettomaksi, kun merkitys on selvä ilman sitä. Jos ilmaisu kirjoitetaan kirjaimin "viidelletoista oppilaalle", sijapääte on pakko laittaa lukusanaan. Sitten sijapääte merkitään, kun luvun lukeminen ei ole itsestään selvää eikä käy ilmi sitä seuraavasta pääsanasta. Ajatus siitä, että sijapäätteitä käydään kielipamputtamassa pois, kun "niitä ei saa laittaa", on ihan typerä ja alkeellinen lähestymistapa asiaan. --Pxos (keskustelu) 26. lokakuuta 2014 kello 14.26 (EET)

Lauseessa (57 jne.) luvun sija ei varsinaisesti ilmene seuraavan sanan (Euroopan) sijasta, vaikka molemmat sattuvatkin olemaan genetiivejä. Euroopan on genetiivissä koska se määrittää sanaa valtio (Euroopan valtio), mutta 57:n on genetiivissä koska se kongruoi valtion kanssa (viidenkymmenenseitsemän valtion). Kielenhuollon ohje soveltuu ja sijapääte on syytä merkitä, ja se on aiheellista koska se selventää. En tiedä miksi pitäisi yrittää väkisin keksiä sellainen tulkinta, jolla sijapäätteen saisi jätettyä pois, jotta väen vängällä saisi lauseen hankalammaksi lukijalle. --Jmk (keskustelu) 26. lokakuuta 2014 kello 13.47 (EET)

Voi sen noinkin ajatella. Minusta taas tapaus on täysin selvä ilman sijapäätettä, mutta pitkä rivi attribuutteja pääsanan edessä kyllä hankaloittaa, ja olisin varmasti itse tehnyt siitä relatiivirakenteen, jos mahdollista. Tietämättä, minkälaisessa yhteydessä pätkä on, on vaikea sanoa, voiko sitä muuttaa. --Abc10 (keskustelu) 26. lokakuuta 2014 kello 14.49 (EET)

Minä poistin sijapäätteen alkujaan siksi, että pidän sitä rumana ja sellaisena keinotekoisena juttuna, jota pitäisi välttää jos merkitys ja ymmärrettävyys ei siitä kärsi. Enkä rheellisesti sanottuna aivan ymmärrä teidän useammankin käyttäjän asiaan ottamaa kantaanne, jonka mukaan sijapääte selventäisi asiaa, koska luvun ja pääsanan välissä on niin paljon muita sanoja. Sana "Euroopan" on kuitenkin samassa sijassa kuin luku! Toisin sanottuna sen voi ymmärtää väärin ("on olemassa viisikymmentäseitsemän Eurooppaa") myös silloin, jos siinä lukee "57:n Euroopan". En näe, mitä se selventäisi. --Päinä Napi (keskustelu) 26. lokakuuta 2014 kello 19.02 (EET)

Juuri noin, tuossa tapauksessa sijapäätteen merkitseminen ei selvennä mitään. Sen sijaan lauserakenteen muuttaminen ehdotukseni mukaisesti relatiivilauseeksi tekee asian selväksi. Mistähän artikkelista on kysymys? --Abc10 (keskustelu) 27. lokakuuta 2014 kello 07.24 (EET)

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö. --Päinä Napi (keskustelu) 27. lokakuuta 2014 kello 10.36 (EET)

Wikipedian sisäiset linkit

Hei. Ethän tee Wikipedian sisäisiä linkkejä täsmennyssivuille, kuten artikkelissa Kati oli täsmennyssivulle Katariina, vaan suoraan oikealle sivulle Katariina (nimi). --Htm (keskustelu) 1. marraskuuta 2014 kello 04.58 (EET)

En tee. Puhdas vahinko oli. --Päinä Napi (keskustelu) 1. marraskuuta 2014 kello 05.24 (EET)

Asia vilpitön. Olethan huomannut, että viemällä kursorin wikilinkityksen päälle, ilmestyy pop-up ikkuna, jossa on näkyy linkitetyn artikkelin teksti ja myös se onko kysessä ohjaussivu. Helppo tarkistaa, minne linkki johtaa. En muista, onko se asetuksista säädettävä juttu vai onko se vakio. --Htm (keskustelu) 1. marraskuuta 2014 kello 05.34 (EET)

Ei tapahdu minulla mitään moista. Mitenkäs tuo edes muokkaustilassa (lähdekoodin) toimii? --Päinä Napi (keskustelu) 1. marraskuuta 2014 kello 05.43 (EET)

Esikatselussa toimii, kestää muutaman sekunnin ennen kuin teksti ilmestyy näkyviin. -Htm (keskustelu) 1. marraskuuta 2014 kello 05.47 (EET)

On myös mahdollista asettaa ohjaussivujen linkeille oma linkkivärinsä, jolloin näkee yhdellä kertaa kaikki ohjaussivulinkit sivulta. --Savir (keskustelu) 1. marraskuuta 2014 kello 09.33 (EET)

OK. Tässä ei kyllä kukaan ohjaussivuista puhunut. --Päinä Napi (keskustelu) 2. marraskuuta 2014 kello 01.34 (EET)

Kielenhuoltovinkki

Erääseen muutokseesi[2] viitaten, "läsnä ollessa" kirjoitetaan erikseen. Ks. Kotuksen juttu aiheesta :) --Hermis (keskustelu) 4. marraskuuta 2014 kello 11.15 (EET)

Ah joo, tiesinkin periaatteessa mutta tuli nyt ajateltua väärin. Linkkiä katsomatta siis painan mieleen, että yhteen on vain "läsnäoleva". --Päinä Napi (keskustelu) 4. marraskuuta 2014 kello 11.58 (EET)

Ja juurihan niin se ei sitten mennyt. Väsyttää.. --Päinä Napi (keskustelu) 4. marraskuuta 2014 kello 11.59 (EET)

Selvennys: siis toki koko ajan olisin kirjoittanut läsnäolo yhteen. Läsnä ollessa -muodossa taas tuo inessiivi hämäsi. Jännä juttu muuten: minunkin kielikorva (sic) sanoo, että läsnäolo ehdottomasti yhteen ja läsnä oleminen erikseen, mutta sen sijaan pidän outona, että tuo läsnäoleva ei tule yhteen. Jotenkin se tuntuu yhtä paljon johdokselta ja siksi uudelta yhdistelmältä (--> yhteen) kuin läsnäolo. --Päinä Napi (keskustelu) 4. marraskuuta 2014 kello 12.09 (EET)

Äänioikeus on varmistettu

Sulla on selkeästi se vaadittu yli sata artikkelimuokkausta, joten ehdotuksesi lasketaan ääneksi. --Höyhens (keskustelu) 4. marraskuuta 2014 kello 20.20 (EET)

WatchMojo.com II

Merkittävyys kyseenalaistettu.

Hei, lisäämäsi artikkelin WatchMojo.com merkittävyys on epäselvä ja artikkeli saatetaan poistaa nopeasti. Aihetta voidaan pitää merkittävänä, jos sitä on käsitelty huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä. Sinulta tarvitaan lisätietoja aiheen merkittävyyden arviointiin. Voisitko käydä perustelemassa näkemyksesi aiheen keskustelusivulla? --Htm (keskustelu) 4. marraskuuta 2014 kello 20.24 (EET)

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto

Hei, siirsit artikkelin Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto takaisin aiemmalle nimelleen Arkkitehtuurin Finlandia-palkinto. Tuo muoto on kuitenkin virheellinen, kun ajatellaan palkinnon nimen olevan "Arkkitehtuurin Finlandia" ei siis arkkitehtuurin "Finlandia-palkinto". Tuohon tulee siis välilyönti, koska palkinnon nimi on kaksiosainen. Jos katsot esim. uutisjuttuja, huomaat että tämä käyttötapa on yleisempi. Tämä oli myös jo aiemmin korjattu, joten kannattaa keskustella tällaisista muutoksista ennen siirtoa. Nyt palautus taitaa mennä ylläpidon hommaksi kun ohjaussivu oli jo aiemmin luotu. --Hermis (keskustelu) 9. marraskuuta 2014 kello 12.52 (EET)

Anteeksi kovasti. Katsoin vain että itse artikkelsisakin käytettiin välilyönnitöntä muotoa. --Päinä Napi (keskustelu) 9. marraskuuta 2014 kello 12.59 (EET)

Eikun joo, näköjään sen pystyi kuitenkin ihan siirtämään takaisin, joten eipä tuosta olisi niin iso vaiva ollut, muistelin väärin. --Hermis (keskustelu) 9. marraskuuta 2014 kello 13.16 (EET)

Watchmojo.com-poistoäänestys

Artikkeli, jonka olet aloittanut tai jota olet paljon muokannut, on lisätty Wikipedian poistokäytännön mukaiseen poistoäänestykseen. Voit mieluusti esittää oman mielipiteesi poistoäänestyksessä ja sen keskustelussa: Wikipedia:Poistoäänestykset/WatchMojo.com. Jos olet kuitenkin rekisteröitymätön käyttäjä, et ole äänioikeutettu, mutta sinulla on kommentointioikeus. Muista allekirjoittaa viestisi neljällä tildellä (~~~~). Voit myös muokata artikkelia WatchMojo.com mutta älä poista poistomallinetta artikkelin alusta. Sen poistaminen ei lopeta poistoäänestystä. –Ejs-80 14. marraskuuta 2014 kello 10.48 (EET)

Ristiinnaulitsemisesta Isis-artikkelissa

Hei, poistin ristiinnaulitsemisen käyttöä islamissa koskevat lisäyksesi Isis-artikkelista, koska mielestäni se artikkeli ei ole oikea paikka käydä väittelyä Isiksen kanssa asian oikeasta tulkinnasta. Avasin kuitenkin artikkelin keskustelusivulle osion aiheesta keskustelulle. --Savir (keskustelu) 29. maaliskuuta 2015 kello 19.04 (EEST)

Osoitepaljastuspyyntö

Hei! Tiedoksi, että sinusta on tehty osoitepaljastuspyyntö. --Smaug the Golden (keskustelu - muokkaukset - lokit) 19. elokuuta 2017 kello 16.58 (EEST)

Futurismi

Hei, lisäämäsi tieto Pontus Purokurun futurismista ei perustu tarpeeksi itsenäiseen tai riippumattomaan tietolähteeseen. Se, että kirjailija määrittelee itsensä, ei ole riittävä peruste määrittelylle. Yritä etsiä joku itsenäinen, esimerkiksi kriitikon tai toimittajan teksti, jossa mainitaan määrittely.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 13. toukokuuta 2020 kello 09.45 (EEST)

Selvä homma, en ollut perillä tästä säännöstä. --Päinä Napi (keskustelu) 14. toukokuuta 2020 kello 09.21 (EEST)

Kahvihuonekeskustelusta

(käyttäjän omasta pyynnöstä siirretty kommentti kahvihuoneeseen --Päinä Napi (keskustelu) 9. syyskuuta 2020 kello 14.12 (EEST))

Tällaista ei pitäisi tehdä kuin kerran pyynnöstä. Jos käyttäjä on aktiivinen puuhamies, hän voi muokata omalla tunnuksellaan. Kahvihuone on väliaikaisesti jouduttu suojaamaan pitkäaikaisen ja sinnikkään häirikön takia, joten IP-osoite ei poikkeuksellisesti voinut kirjoittaa sinne. On kuitenkin aina parempi, että jokainen kirjoittaa omalla nimettömyydellään oikeaan paikkaan, joten poistan suojauksen nyt, jos siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä. --Pxos (keskustelu) 9. syyskuuta 2020 kello 14.18 (EEST)