Tove Janssonin "Muumipeikko ja marsilaiset" (WSOY, 2018) ilmestyi alun perin vuonna 1957, julkaisualustanaan ilmeisesti englantilainen Evening News -lTove Janssonin "Muumipeikko ja marsilaiset" (WSOY, 2018) ilmestyi alun perin vuonna 1957, julkaisualustanaan ilmeisesti englantilainen Evening News -lehti, jossa Muumipeikko-sarjakuvaa oli alettu julkaista loppuvuodesta 1954.
Muumilaaksoon putoaa avaruusalus. Lentävästä lautasesta löydetään kummallinen kone, jota muumit eivät tietenkään malta olla hipelöimättä, ja sen seurauksena alkaa tapahtua yhtä ja toista kummallista. Lisäksi pakkaa sotkee maisemiin ilmestyvä pieni marsilainen. Lieneekö kansainvälinen avaruuskilpailu inspiroinut Tovea, mene ja tiedä?
Sarjakuva ei ole juoneltaan mitenkään erityisen nerokas, mutta ihan mukava lukukokemushan tämä oli, etenkin kun muumihahmot ovat niin mainiosti piirrettyjä. Ja kuten muistelinkin, niin kyseessä ei ole varsinaisesti lapsille suunnattu sarjakuva. "En enää ikinä juo viskiä", toteaa Muumipappa nähdessään marsilaisen säteen kutistaman vaimonsa ensimmäistä kertaa.
Taidekasvattajina työskentelevien Melanie Oreniuksen ja Laura Porolan kirjoittama sekä palkitun Ulla Donnerin kuvittama "Breathe - niinku hengitä" (SKTaidekasvattajina työskentelevien Melanie Oreniuksen ja Laura Porolan kirjoittama sekä palkitun Ulla Donnerin kuvittama "Breathe - niinku hengitä" (SKS, 2024) on mainio pieni nuortensarjakuva, joka on tehty yhdessä Amos Rex -taidemuseon kanssa.
Sarjakuva kertoo Lumista ja Nikistä, kahdesta 14-vuotiaasta ystävyksestä, jotka matkustavat helsinkiläiseen taidemuseoon. Tarkoituksena olisi bongata sieltä Lumin serkun teos, joka on valittu mukaan näyttelyyn. Tehtävä saadaankin suoritettua, mutta sitä ennen kaksikko (ja samalla lukija) oppii monenlaista museoista, taiteesta ja kulttuurin rakenteista.
Kylläpäs tämä olikin mukava yllätys! Kunpa kirjastoista tehtäisiin joskus samanlainen sarjakuva, joka olisi ainakin periaatteessa kohtalaisen helposti lähestyttävä, hymyilyttävä ja samalla vähän salavihkaisesti opettavainen!...more
Ralf Butchkowin "Älä avaa tätä kirjaa" (Hertta, 2024) on hupaisa interaktiivinen kuvakirja, jossa lukija saa napautella, käännellä, puhaltaa ja taputeRalf Butchkowin "Älä avaa tätä kirjaa" (Hertta, 2024) on hupaisa interaktiivinen kuvakirja, jossa lukija saa napautella, käännellä, puhaltaa ja taputella saadakseen eläintarhasta karanneet eläimet takaisin ruotuun. Voin kuvitella lapsilukijan tykkäävän tästä, etenkin kun elukatkin ovat varsin juonikkaan näköisiä ilmestyksiä.
Loppuun vielä semmoinen huomio, että Hertta-kustantamo tekee kotimaisilla kirjamarkkinoilla aika vahvaa työtä....more
Johanna Nordlingin Urheilulehteen ja muihin medioihin kirjoittamat jalkapallojutut ovat olleet mielestäni erinomaisia, joten lukulistalle täytyi lisätJohanna Nordlingin Urheilulehteen ja muihin medioihin kirjoittamat jalkapallojutut ovat olleet mielestäni erinomaisia, joten lukulistalle täytyi lisätä myös hänen kirjoittama tietokirjansa "Jalkapallon muotoinen Saksa" (Bazar, 2024). Eikä tarvinnut pettyä!
Nordling nostaa esille monia kiinnostavia teemoja. Teoksessa käsitellään muun muassa itäsaksalaista futishistoriaa, Bayern Münchenin viimeaikaisen ylivoimaisuuden syitä ja saksalaista kannattajakulttuuria niin positiivisine kuin negatiivisine ilmentymismuotoineen. Erikoisin aiheista lienee saksalaisen huumorin ja jalkapallon välinen yhteys!
Loppupuolella pohdiskellaan myös sitä, mihin suuntaan jalkapallo voisi tulevaisuudessa muuttua ilmastonmuutoksen, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja muun vastaavan asettaessa paineita. Saksan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla pelaava Fortuna Düsseldorf näyttää tässäkin esimerkkiä: osa joukkueen kotipeleistä on ilmaisia.
Vaikka jotkut luvuista olisivat voineet kaivata pientä tiivistämistä, "Jalkapallon muotoinen Saksa" osoittautui kaiken kaikkiaan positiiviseksi lukuelämykseksi, jota kelpaa suositella kaikille futisfaneille. Wunderbar, Johanna Nordling!...more
Jonnekin tulevaisuuteen sijoittuvassa tarinassa eletään nykyisen Etelä-Lapin tietämillä, sotilasdiktatuurissa jota nimitetään Skandinavian unioniksi. Jonnekin tulevaisuuteen sijoittuvassa tarinassa eletään nykyisen Etelä-Lapin tietämillä, sotilasdiktatuurissa jota nimitetään Skandinavian unioniksi. Maailma ei muutenkaan ole entisensä. Ilmaston lämpiäminen on sulattanut jäätiköt ja nostanut meriveden pintaa. Sotien ja ilmastonmuutoksen myötä yhteiskunta on muutenkin romahtanut. Kaikesta on pulaa, puhtaasta vedestä ennen muuta.
Seitsemäntoistavuotias nuori nainen nimeltään Noria asuu perheineen pienessä kylässä, jossa hänen sukunsa on toiminut mestareina ikiaikaisessa teeseremoniassa. Nyt on Norian aika käydä jatkamaan perinnettä ja niinpä hänet vihitään ikiaikaisen salaisuuden vartijaksi. Puhdasta lähdevettä on kuin onkin saatavilla!
Salaisuuden vaaliminen on kuitenkin raskasta ja vaarallista. Vesi on kultaakin kalliimpaa ja pahimmassa tapauksessa laittomasta käytöstä saattaa seurata kuolemantuomio. Sotilasdiktatuurin paikallinen johtaja, komentaja Taro, vaikuttaa kaiken lisäksi epäilevän Norian perheen salaavan jotain. Ja jotta tässä ei olisi vielä tarpeeksi, Noria ja hänen paras ystävänsä Sanja tekevät hämmästyttävän löydön, äänen salatusta menneisyydestä, joka julki tullessaan saattaisi kaataa diktatuurin...
En ole paras ihminen maailmassa arvioimaan selkokirjojen tasoa, mutta pidin Emmi Itärannan Teemestarin kirjan selkomukautusten joka tapauksessa enemmän kuin monesta muusta lukemastani selkokirjasta. Sivujahan tässä on runsaasti, lähemmäs kaksisataa, mikä toivon mukaan ei säikytä heikompaa lukijaa Nora Niemispellon kuvitus on sekin selkeää, mutta ei kaikessa clipart-henkisyydessään kovin silmiähivelevää....more
Leena Kaivosoja-Jukkolan "Ensimmäinen murhani" (Avain, 2012) on selkomukautus Leena Lehtolaisen samannimisestä romaanista. Vuonna 1993 ilmestynyt dekkLeena Kaivosoja-Jukkolan "Ensimmäinen murhani" (Avain, 2012) on selkomukautus Leena Lehtolaisen samannimisestä romaanista. Vuonna 1993 ilmestynyt dekkari sai kunnian aloittaa suositun Maria Kallio -sarjan.
Maria Kallio päätyy tutkimaan vuosaarelaisella kesähuvilalla sattunutta kuolemantapausta. Kahdeksan laulajan muodostaman kuoron illanvietto on päättynyt murheellisesti. Jukka Peltonen löydetään lojumasta matalasta rantavedestä päässään ikävännäköinen reikä.
Paikalle saapuva Maria Kallio huomaa tuntevansa osan kuorolaisista jo entuudestaan, mikä mutkistaa tilannetta entisestään, kun käy ilmi että kyseessä on kuin onkin henkirikos.
En tiedä miten tämä olisi toiminut tavallisena romaanina, mutta näin selkokirjana homma ei tahdo lähteä lentoon. Lukijassakin voi toki olla vikaa. Kokeillaan silti kahdeksasluokkalaisten selkokirjavinkkauksen täytteenä....more
Kelvolliselta vaikuttava historiallinen sarjakuva japanilaisten ja mongolien välisestä mittelöstä 1200-luvun puolivälin tietämillä. Taidan jatkaa lukeKelvolliselta vaikuttava historiallinen sarjakuva japanilaisten ja mongolien välisestä mittelöstä 1200-luvun puolivälin tietämillä. Taidan jatkaa lukemista ainakin toisen osan verran!...more
Kirkkopuistikkokatu 24, Vaasa. Nuori opiskelijapoika Joni muuttaa kerrostaloon, joka on ruma ja huonokuntoinen. Talon pyykkitupaan ja saunatiloihin tuKirkkopuistikkokatu 24, Vaasa. Nuori opiskelijapoika Joni muuttaa kerrostaloon, joka on ruma ja huonokuntoinen. Talon pyykkitupaan ja saunatiloihin tutustuessaan Joni saa kuulla karmaisevia juttuja rakennuksen menneisyydestä (lukunäyte s. 14-15), ja melko pian päähenkilöllemme alkaa valjeta, että mahdollisen kylpuhuoneremontin sijasta hänen kannattaisi olla huolissaan vähän muista asioista. Millainen mies oli talon suunnitellut arkkitehti Aaron Kalli? Miksi alakerran alkoholisoitunut vanhus katsoo parhaaksi tappaa itsensä hyppäämällä parvekkeelta? Ja kuka juoksee öisin rappukäytävässä?
Sanna-Leena Knuuttilan "Pimeän arkkitehti" (Avain, 2022) on selkomukautus Marko Hautalan samannimisestä kauhuromaanista. Ei tämä hassumpi tarina ole, vaikka minusta kauhistuttavaa tunnelmaa onkin aika vaikea synnyttää näin pelkistetyllä ilmaisulla....more
Mirjami Häkkisen "Et kävele yksin" (Avain, 2020) on selkomukautus Juuli Niemen samannimisestä nuortenromaanista, joka voitti ilmestymisvuonnaan 2016 FMirjami Häkkisen "Et kävele yksin" (Avain, 2020) on selkomukautus Juuli Niemen samannimisestä nuortenromaanista, joka voitti ilmestymisvuonnaan 2016 Finlandia Junior -palkinnon. En syystä tai toisesta ole alkuperäisteosta tullut kuitenkaan lukeneeksi, mutta tämän selkomukautuksen perusteella luulen että olisin pitänyt siitä, sen verran kiinnostavilta teemat tuntuivat. Tästä en saanut paljoakaan irti.
Selkokirjaa tarjotaan vaihtoehdoksi silloin kun lukemisen kanssa on hankaluuksia, mutta en voi silti välttyä ajatukselta, etteivät nämä kyllä ketään innosta lukemaan, sen verran pelkistettyä ja riisuttua tarinankertonta, henkilökuvaus ja kieli ovat. Lopputulos on aika mitäänsanomaton. Luurangon päällä ei ole riittävästi lihaa, kuten entinen historianopettajani olisi ehkä asian ilmaissut. Tai sitten minä en vaan tajua. Mene ja tiedä.
Joka tapauksessa kirja kertoo kahden yhdeksäsluokkalaisen, Adan ja Egzonin tarinan. Nuoret tutustuvat ja rakastuvat, mutta edessä on monenlaisia hankaluuksia, vaikeasta ja ongelmaisesta perhetaustasta johtuvaa kipuilua ja nuoruuden kokemattomuuden aiheuttamaa epävarmuutta. Ehkä tämä täytyy lukea alkuperäisteoksena, jotta tarinan hienous pääsee oikeuksiinsa....more
Sari Luhtasen "Tuhkimo tennareissa" (Otava, 2023) on chicklit-henkinen nuortenromaani kasiluokkalaisesta Sini-Ellasta, joka yrittää löytää itselleen pSari Luhtasen "Tuhkimo tennareissa" (Otava, 2023) on chicklit-henkinen nuortenromaani kasiluokkalaisesta Sini-Ellasta, joka yrittää löytää itselleen poikaystävän ennen kahdeksannen luokan päättymistä. Samalla hakusessa on myös täydellinen kulmakynä ja kesätyöpaikka.
Takakannessa kirjan luvataan olevan moderni satumukaelma, jossa on kutkuttavaa huumoria, mutta puolitiehen yritys jää kaikin osin. Ei se vielä ihan riitä, että päähenkilön nimi Sini-Ella Tuhkanen (Cinderella, tajusittehan varmasti) ja että hänellä on kotona (kiva) äitipuoli ja kaksi sisarpuolta. Hauskuus jäi myös minulta huomaamatta, koska koirankakkaan astuminen ei vielä riitä. Kertaakaan en tainnut edes hymähtää.
Lopussa tietysti prinssi löytyy ja uusioperhekuvio ratkeaa myös kauniisti. Suurta draamaa ei ole tiedossa, sävy on alusta loppuun melko lapsekas. Kiitosta täytyy antaa siitä, että kirja korostaa sitä ettei tunteilla saa leikkiä - tosin minusta päähenkilö ei niin tehnytkään, pelkästään totesi olleensa väärässä ihastumisen suhteen.
"Tuhkimoa tennareissa" voisi suositella ehkä jo viides-kuudesluokkalaisille, joita seurustelujutut, vaatteet ja meikkaaminen kiinnostavat. En itse keksi tälle vinkkauskäyttöä, mutta ehkä lyhyt romaani löytää lukijansa ilmankin....more
Leo ja Tuuli Huminan "Utelias varvas ja seikkailu maan alla" (Otava, 2024) on sarjakuva lippalakkipäisestä varpaasta, joka kokee huiman seikkailun maaLeo ja Tuuli Huminan "Utelias varvas ja seikkailu maan alla" (Otava, 2024) on sarjakuva lippalakkipäisestä varpaasta, joka kokee huiman seikkailun maanalaisissa tunneleissa yhdessä ystäviensä Kurpin ja Paitakummituksen kanssa. Sankareiden reitin varrelle osuvat niin kastematojen häät, makkarakellari kuin sammakkomummo. Sammakolta saatu pieni pavun muotoinen kivi osoittautuu odotettua arvokkaammaksi, kun kolmikko jää vaatekummitusten vangiksi.
Sarjakuvan juonenkäänteet ovat toinen toistaan absurdimpia, mutta siitä huolimatta jokseenkin riemastuttavia. Vähän niin kuin J. Tilsaa lukisi! Suurin selitys omaperäiselle tarinankerronnalle saattaa kuitenkin löytyä siitä, että käsikirjoittaja-Leo on kuusivuotias. Seikkailun varrella vastaan tulee myös pieniä tehtäviä ja pulmia, joiden ratkomista voi lukemisen ohella harrastaa.
Oikein mainio ja hyväntuulinen tapaus tämä Utelias varvas!...more
Pyöräilyentusiastina tutuksi tulleen kirjailija Jukka Pakkasen ja kuvataiteilija Ismo Kajanderin pienoisromaani "Pyreneiden tuuli" (Musta Taide, 2012)Pyöräilyentusiastina tutuksi tulleen kirjailija Jukka Pakkasen ja kuvataiteilija Ismo Kajanderin pienoisromaani "Pyreneiden tuuli" (Musta Taide, 2012) on runollinen tarina Fabio Casartellista (1970-1995), joka menehtyi Tour de Francen 15. etapilla tapahtuneessa kaatumisessa.
Pakkanen kirjoittaa totuttuun tapaansa eli varsin kauniisti. Lajiniilon sydän sykähtää, kun tekstissä vilahtelevat raatelevat nousut, tuskan nautinnot ja faustocoppit, mutta kääntöpuolena kirjailija haluaa nostaa jalustalle Lance Armstrongin. No, ehkäpä tekijöillä ei vielä ollut tiedossa mihin suuntaan amerikkalaisen ura oli kääntymässä, ja kyllähän hänen tribuuttinsa samassa tallissa polkeneelle Casartellille oli kieltämättä tunteikas.
Marie Oskarssonin ja Helena Bergendahlin "Jalkapalloa ja jälkipeliä" (Mäkelä, 2024) on helppolukuinen lastenkirja, joka kuuluu uuteen Ystäviä 4-ever -Marie Oskarssonin ja Helena Bergendahlin "Jalkapalloa ja jälkipeliä" (Mäkelä, 2024) on helppolukuinen lastenkirja, joka kuuluu uuteen Ystäviä 4-ever -sarjaan. Futiksen varjolla keskiöön nostetaan kaveritaidot. Sävy on realistinen, jopa siinä mittakaavassa, että omat kouluajat tulevat mieleen. Tutustumisen arvoinen kirja!...more
Veera innostaa ja kannustaa Tatua ja Patua liikkumaan. Sarjakuvamuodossa kerrottu tarina on ihan lystikäs myös aikuisen lukijan mielestä, jota taitavaVeera innostaa ja kannustaa Tatua ja Patua liikkumaan. Sarjakuvamuodossa kerrottu tarina on ihan lystikäs myös aikuisen lukijan mielestä, jota taitavat naurattaa tosin vähän eri asiat kuin lasta. Lisäksi mukaan on mahdutettu hyviä ajatuksia aiheen tiimoilta (mm. voittaminen ei ole tärkeintä ja arkiliikuntakin on liikuntaa). Jos pidit tästä, niin muistahan myös Mauri Kunnaksen Suuri urheilukirja -klassikko....more
Tova Friedmanin "Auschwitzin tytär" (Tammi, 2023) olisi epäilemättä hukkunut lukuisten viime vuosina ilmestyneiden holokaustikirjojen massaan, ellen oTova Friedmanin "Auschwitzin tytär" (Tammi, 2023) olisi epäilemättä hukkunut lukuisten viime vuosina ilmestyneiden holokaustikirjojen massaan, ellen olisi kiinnittänyt huomiota kanteen painettuun tekstiin, jossa kirjailija julistaa olevansa "yksi nuorimmista holokaustiselviytyjistä". Lapsen näkökulma kiinnosti sen verran, että päätin tarttua kirjaan.
Ja lapsihan Tova toden totta oli. Vuonna 1938 syntyneenä hän oli vain vuoden ikäinen, kuin saksalaiset hyökkäsivät hänen kotimaahansa Puolaan. Lukijana toki herää kysymys, miten hyvin tuon ikäinen mahtaa todella muistaa asioita - mutta toisaalta, monet hänen näkemistään ja kokemistaan jutuista ovat kaameudessaan jotain sellaista, jota tuskin voi ihan vähällä unohtaa.
Lisäksi Tovan molemmat vanhemmat selvisivät natsien suorittamasta joukkomurhasta hengissä, eli muistelmat pohjautuvat osin myös hänelle kerrottuun ja isän kirjoittamaan Tomaszow Mazowieckin juutalaisyhteisön jizkor-muistokirjaan.
Friedman selviytyy kuin ihmeen kaupalla niin Strachowicen gheton kinderselektionista kuin Auschwitzin kaasukammiostakin. (Lukunäyte s. 220-222). Vanhempana hänen perheensä muuttaa USA:han ja ehtiipä hän asua Israelissakin.
Kaiken kokemansa jälkeen Tova Friedmanin asenne on melko kova. Anteeksiannosta hän toteaa vain, ettei pysty tekemään sitä kaikkien kuolleiden puolesta. Tomaszow Mazowieckin ghetoa vartioineesta sotarikollisesta hän toteaa, että "valitettavasti hän kuoli vain kerran. Hän olisi ansainnut tuhatkertaisen tappamisen." No, toisaalta tuo lienee ihan ymmärrettävää. En ainakaan itse tietäisi miten pystyisin antamaan anteeksi, mikäli menettäisin käytännössä koko sukuni ja tuttavani (kotikaupungin 13 000 juutalaisesta vain 200 oli hengissä sodan päättyessä) joukkomurhaajien uhrina.
Loppujen lopuksi "Auschwitzin tytär" ei eroa kovin paljon muista holokaustia käsittelevistä muistelmateoksista. Olen lukenut periaatteessa saman tarinan terrorista, ghettoista, kaasukammoista ja krematorioista monta kertaa aikaisemmin, mutta eihän se sinänsä vähennä näiden muistelmien arvoa....more
Lyhyistä tarinoista koostuvassa albumissa Ahmed Ahne haluaa aina vaan kalifiksi kalifin paikalle. Ei suurimpia suosikkejani, mutta ihan viihdyttävä väLyhyistä tarinoista koostuvassa albumissa Ahmed Ahne haluaa aina vaan kalifiksi kalifin paikalle. Ei suurimpia suosikkejani, mutta ihan viihdyttävä välipala kuitenkin....more
Jälleen yllättävän toimiva lastensarjakuva! Väitänpä melkein, että Johannes ja Pirkale on parasta bedeä Pyhän Kolminaisuuden Tintti-Asterix-Lucky LukeJälleen yllättävän toimiva lastensarjakuva! Väitänpä melkein, että Johannes ja Pirkale on parasta bedeä Pyhän Kolminaisuuden Tintti-Asterix-Lucky Luke jälkeen....more
Loading...
